Jäin eräänä iltana seuraamaan, millaisella hartaudella koirani pysähtyi nuuskimaan polun vieressä olevaa mustikanvarpua.
Se haisteli ensin mustikanvarvun jokaisen lehden kaikessa rauhassa ja pysähtyi sitten ihmettelemään kasvin nokassa killuvaa pulleaa marjaa. Koiran keskittymiskyky ei herpaantunut hetkeksikään sen senhetkisen elämän tärkeimmästä asiasta: varvun uumenissa lymyilevästä viekoittelevasta tuoksusta.
Kun asia oli lopulta selvitetty juurta jaksaen, oli koira valmis jatkamaan matkaansa.