Äänestys: Mikä on Sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma – äänestä ja osal­lis­tu ar­von­taan

Kiu­saa­mis- ja stres­si­ko­ke­muk­set ovat ylei­sem­piä vä­hä­va­rais­ten lap­sil­la, käy ilmi ra­por­tis­ta

Pelastakaa Lapset: "Olemme saaneet näyttöä siitä, että vähävaraisissa perheissä lapset kokevat enemmän ahdistusta, huolta, hätää ja huonommuutta".

Helsinki

Kiusaamis- ja stressikokemukset ovat yleisempiä vähävaraisten perheiden lapsilla, käy ilmi Pelastakaa lapset -järjestön raportista. Raportin mukaan vähävaraisten perheiden lapsilla on myös heikommat mahdollisuudet harrastaa.

Raportin pohjana on järjestön vuodesta 2001 lähtien teettämä kysely, jonka avulla selvitetään 13–17-vuotiaiden ajatuksia eri teemoista. Kysely tehtiin tänä vuonna verkossa huhtikuussa, ja siihen vastasi yli 3 100 lasta ja nuorta.

Vastanneista lapsista 13 prosenttia määritteli perheensä erittäin tai melko matalatuloiseksi. Erittäin tai melko hyvätuloisena perhettään piti puolestaan 29 prosenttia ja keskituloisena 53 prosenttia. Viisi prosenttia ei osannut vastata.

Arviot perustuvat lasten kokemuksiin, eikä huoltajien todellista tulotasoa ole kyselyssä selvitetty.

– Vähävaraisten perheiden lapset ovat kertoneet perheidensä velkataakasta ja vanhempiensa vaikeuksista selviytyä laskuista. Moni lapsi tiesi, että vanhemmat olivat joutuneet turvautumaan ruoka-apuun tai lainaamaan rahaa perheen menoja kattaakseen. Osa lapsista on joutunut antamaan rahaa perheen menoihin omista säästöistään, opintotuestaan tai palkkatuloistaan, sanoo lapsiperheköyhyysasiantuntija Aino Sarkia järjestön tiedotteessa.

Perheen taloudellinen tilanne stressaa monia

Matalatuloisten perheiden lapsista peräti 80 prosenttia kertoi kärsineensä stressistä joskus tai usein perheensä taloudellisen tilanteen vuoksi. He kärsivät selvästi normaalia enemmän myös ahdistuksesta, syyllisyydestä ja häpeästä.

Toimeentulohuolien lisäksi lapsia saattoi kuormittaa jonkin perheenjäsenen pitkäaikaissairaus tai mielenterveys- tai päihdeongelma.

Perheen toimeentulovaikeudet vaikuttavat kyselyn vastausten perusteella myös lasten itsetuntoon.  Reilusti yli puolet vähävaraisten perheiden lapsista koki erilaisuutta tai piti itseään muita vähemmän merkityksellisenä. Noin 40 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista kertoi joutuneensa joskus tai usein kiusatuksi tai syrjityksi perheensä taloudellisen tilanteen vuoksi.

– Olemme saaneet näyttöä siitä, että vähävaraisissa perheissä lapset kokevat enemmän ahdistusta, huolta, hätää ja huonommuutta. Uhkana on, että koronapandemia lisää tätä kokemusta ja kasvattaa entisestään eriarvoistumista Suomessa, Sarkia sanoo.

Vähävaraisten perheiden lapsista 51 prosenttia koki mahdollisuutensa harrastaa huonoksi tai melko huonoksi. Kaikista vastaajista vastaava luku oli 14 prosenttia.

– Harrastaminen on nykyisin vahvasti maksullista vapaa-ajantoimintaa, eikä kaikilla perheillä ole taloudellisesti mahdollista kustantaa lapsilleen omaa harrastusta, sanoo kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen järjestön tiedotteessa.