Kaivoksille on laadittu ensimmäisen kerran vastuullisuusjärjestelmä, joka perustuu kaivosten itsearviointiin. Kestävän kaivostoiminnan verkoston mukaan riippumattomat asiantuntijat ovat todentaneet itsearvioinnit viidellä kaivoksella.
– Saamme nyt yhteismitalliset indikaattorit kaivosten toiminnan kestävyydestä. Olemme luoneet yhteistyössä kaivosten ja tärkeimpien sidosryhmien kanssa kattavan mittariston. Kaivokset ovat tehneet kolmen vuoden ajan itsearviointeja, ja nyt ne on suunnitellusti todennettu, kertoo verkoston puheenjohtaja Hannele Pokka.
Hän arvioi, että tuotteiden ostajat haluavat varmistua, että heidän ostamansa tavara, kuten metallit sähköautojen akkujen valmistukseen, on tuotettu kestävästi.
Pokan mukaan ensimmäisistä viidestä raportista käy ilmi, että kaivoksilla on vastuullisuustyössä vielä parannettavaa. Tämä edellyttää kaivoksilta halua ja kykyä sovittaa toimintansa niin, että niillä on muiden elinkeinojen ja ympäröivän yhteiskunnan hyväksyntä.
– Meillä suomalaisilla on oikeus edellyttää, että kaivokset toimivat kestävästi. Kestämätöntä kaivostoimintaa ei tarvita, Pokka korostaa.
Kittilän kultakaivosta pyörittävän Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja ja Kaivosteollisuus ry:n puheenjohtaja Jani Lösönen pitää kaivoksia koskevaa keskusteluilmapiiriä polarisoituneena. Rakentava dialogi on hänen mukaansa vaikeata.
– Uusiutuvan energian tuottaminen ja sähköistyminen ei ole mahdollista ilman kaivostoimintaa, hän tähdentää.
Mukana kaikki keskeiset kaivokset
Suomessa toimivista kaivosyhtiöistä vastuullisuustyössä ovat mukana kaikki keskeiset kaivokset.
Todennukset on tehty Pyhäsalmen, Kevitsan, Siilinjärven, Terrafamen ja Kittilän kaivoksilla. Tämän vuoden aikana tehdään lisää todennuksia, jotka julkaistaan erikseen.
Kaivosten vastuullisuutta mitataan kahdeksalla arviointiperusteella. Niille on määritelty viisi toiminnan tasoa, joiden perusteella yritys saa vastuullisuusluokituksen.
Arviointiperusteet koskevat vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa, luonnon monimuotoisuutta, rikastushiekan hallintaa, kaivoksen vesienhallintaa, energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjä, työterveyttä ja työturvallisuutta, kriisinhallintavalmiuksia sekä kaivoksen sulkemista.
"Ei enää uutta Talvivaaraa"
Pokka kertoo, että Kestävän kaivostoiminnan verkosto perustettiin vuonna 2014. Kätilönä oli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
– Saman pöydän äärelle istuutui kaivosyhtiöiden edustajia, ympäristöjärjestöjä, kuntien ja maakuntaliittojen, matkailun, saamelaisten, poromiesten, työntekijäjärjestöjen ja maanomistajien edustajat, Pokka sanoo.
Paikalla olivat hänen mukaansa siten sekä yhtiöt että edunmenettäjät ja vahingoista kärsivät.
– Elettiin Talvivaaran kipsisakkavuodon jälkimainingeissa. Ei enää uutta Talvivaaraa, oli porukan henki, Pokka muistelee.
Hänen mukaansa pöydän ympärillä päädyttiin siihen, että luodaan työkalupakki, tavoitteet ja kriteerit, joita noudattaessaan kaivosyhtiöt voivat osoittaa toimivansa vastuullisesti.
– Alusta alkaen oli selvää, että vastuullinen toiminta tarkoittaa, että yhtiö tekee enemmän ja paremmin kuin laki vaatii.