pääkirjoitus: Voiko mat­kai­lus­sa olla ta­voit­tee­na pelkkä kasvu?

Kolumni: Välitä lem­mi­kis­tä­si ja kerää koi­ran­ka­kat kadulta

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kirkon eri­tyis­oi­keu­det kriit­ti­seen pun­ta­riin

Nyt lienee hyvä aika lähettää puolueille ja vaalien jälkeiselle hallitukselle terveisiä: lapsijäsenyys kirkossa ei saisi peruskoulussa eikä lukiossa enää estää elämänkatsomustiedon (ET) valintaa katsomusaineeksi. ET:n syrjinnän poisto ja sitouttamattomuuden vahvistaminen loisivat perustaa muille uudistuksille.

Kirkon jäsenyydestä tai eroamisesta pitää saada päättää jo 16-vuotiaana. Nykyinen 18 vuoden ikäraja päätettiin 100 vuotta sitten, jolloin äänioikeus oli vasta 24-vuotiailla. Valtion ei tule rekisteröidä väestötiedoissa lasten eikä aikuistenkaan uskonnollista yhdyskuntaa. Arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suoja tulee muutenkin toteuttaa.

Kirkot voivat kerätä jäsenmaksunsa niin kuin muutkin uskonnolliset yhdyskunnat, järjestöt tai ammattiliitot tekevät.

Hautaustoimi ei voi jäädä vain kirkollisasiaksi, koska asian luonteen johdosta järjestämisvastuu kuuluu sosiaali- ja terveystoimen piiriin, hyvinvointialueille. Kirkko voisi pitää hautausmaansa, vaikka eriuskoisten ja uskonnottomien hautajaisiin liittyvät tilat ja palvelut olisi saatettu yhdenvertaiselle kannalle.

Uskonnollisesti sitoutumatonta henkisen tuen tarjontaa tulee kehittää terveydenhuollossa, hoivakodeissa, saattohoidossa, puolustusvoimissa, vankiloissa sekä kriisitilanteissa.

On aika uudistaa valtion ja kirkon suhde. Valtiokirkollinen, julkisoikeudellinen erityisasema on yhä enemmän ajastaan jäljessä. Helmikuussa 2023 kirkkolain käsittelyssä perustuslakivaliokunta päätyikin esittämään, että perustuslain 76 §:n erityinen säätämisjärjestys ja kirkolliskokouksen esitysoikeus on tarpeellista ottaa arvioitavaksi.

Perustuslain muuttamisprosessin aloittamisen rinnalla tarvitaan yllä mainittuja nopeita uudistuksia. Ei enää lakiperustaista syrjintää eikä etuoikeuksia.

Kirjoittaja on yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnan jäsen.