Kir­ja-ar­vio: Laura An­ders­son tarjoaa ri­kok­sia ja ro­man­tiik­kaa 1940-lu­vun lopun Hel­sin­gis­sä

Dynaaminen duo Lili ja Riku Loimola ratkaisee tällä kertaa voimanaisen tapauksen.

Sirkusnaisen arvoitus on toinen osa Laura Anderssonin Lili Loimola -sarjassa.
Sirkusnaisen arvoitus on toinen osa Laura Anderssonin Lili Loimola -sarjassa.
Kuva: Niclas Mäkelä

Laura Anderssonin nostalgiseen Helsinki-kuvaukseen ihastuneet lukijat pääsevät nyt samalla pääsylipulla katsomaan amerikkalaisia voimanaisia Leppäsuon kentälle keväällä 1947. Parhaita miehiään menettänyt ja sotakorvauksia makseleva kansakunta kaipaa leivän lisäksi sirkushuveja.

Sirkuksen autenttista tunnelmaa on aistimassa myös yksityisetsiväpariskunta Lili ja Riku Loimola, jonka tilipussissa ei viime aikoina ole juuri kilahdellut. Mustavalkoinen Suomi-filmi rävähtää kuitenkin täyteen punaista ja alavireinen duo virkistyy, kun musta voimanainen löytyy perusteellisesti surmattuna: ensiksi ammuttuna ja sitten vielä varmuuden vuoksi puukotettuna.

Uhri on yhtä kuollut, olipa hän minkävärinen hyvänsä. Poliisitutkinnan kannalta värillä kuitenkin oli väliä 1940-luvun lopussa, ja näyttää sillä olevan merkitystä tämän päivän referenssienkin valossa.

Helsingin poliisi epäilee surmaa sekalaisen seurueen sisäpiiririkokseksi ja haluaa lähettää epämääräisen retkueen pikaisesti laivalla Tukholmaan. Rikoskomisario Elias Huhta kuitenkin on toista maata, ja

Loimolan duosta tulee Huhdan täydentämänä trio, joka jatkaa menestyksellistä yhteistyötään Anderssonin edellisestä arvoitusdekkarista, Kuolema Kulosaaressa (2022), tuttuun tyyliin.

Helsinkiläinen kirja-alan ammattilainen on löytänyt oivallisen markkinaraon Komisario Palmu- ja Agatha Christie -henkisille, myönteisessä mielessä vähäverisille, henkilövetoisille jännäreille, jotka ottavat ilon irti sodasta toipuvan kansakunnan tunnelmista.

Andersson on valinnut sävellajikseen duurin, jossa hänen rakas kotikaupunkinsakin soi.

Sävellajin valinta ei peitä, mutta pehmentää kotoisan cosy crime -jännärin tummempia sävyjä. Lilin ja Rikun epätyypillinen perhejärjestely on tarpeellinen aikana, jolloin yhtäältä homoseksuaalisuus on rikos ja jossa toisaalta itsellinen työläisnainen ei nauti merkittävää kansalaisluottamusta.

Kotiapulainen Lyyli Huttunen on piikonut sota-aikana Yhdysvalloissa ja saanut sen jälkeen isäntäperheeltään lähtöpassit. Atlantin ylityksen aikana hän ottaa elämänsä ohjakset omiin käsiinsä ja ryhtyy Lili Loimolaksi sirkusjonglööri Riku Loimolan yllättäen kosiessa.

Kumpikin voittaa tässä diilissä. Lili pääsee toteuttamaan urasuunnitelmiaan aviomiehen turvallisessa suojeluksessa ja Riku käyskentelemään tietyissä puistoissa tiettyyn aikaan. Ystävyys ja yhteisymmärrys ei ole hassumpi perusta avioliitollekaan.

Queer-näkökulma nousee dekkarisarjassa niin vahvana linjauksena, että se on ymmärrettävissä yleisempänäkin manifestina tasa-arvoisuuden puolesta. Homoseksuaalisen kiinnostuksen patoutunut ja hienovireinen ilmaisu myös ilmentää yhtäältä 1940-luvun lopun rajoituksia, mutta vetoaa toisaalta varmasti myös tänä päivänä samaa kokeviin.

Lilin ja Rikun yhteiset tutkimukset jatkuvat, ja mitä luultavimmin myös komea rikoskomisario Huhta pääsee osingoille tavalla jos toisellakin.

Poiminta

Romaani

Laura Andersson: Sirkusnaisen arvoitus. Lili Loimola ratkaisee. Otava 2023.

-

Kriitikko kiteyttää

Plussat

Elävä Helsinki-kuvaus täynnä menneen ajan nostalgiaa.

Sympaattinen ja epätyypillinen dekkaripariskunta, Lili ja Riku Loimola.

Vaikka sävellajina on kepeä duuri, tasa-arvon teema kulkee monina variaatioina halki dekkarin.

Miinukset

Arvoitusdekkarin tutkinnan vaiheissa jahkaillaan välillä turhaan.

Ilmoita asiavirheestä