Muistelmateos
Jenni Haukio: Sinun tähtesi täällä – Vuodet presidentin puolisona. WSOY 2023.
Tämän kirjakevään huippu kaikilla mittareilla mitattuna lienee Jenni Haukion muistelma Sinun tähtesi täällä. Eikä syyttä, sillä ensimmäisen kerran historiassa Suomen tasavallan presidentin puoliso muistelee kokonaisen kirjan muodossa kauttaan vallan läheisyydessä. Siitä huolimatta, vaikka presidenttien puolisoilla on aiemminkin ollut kirjallisia kykyjä ja näyttöjä.
Kirjaa siivittää ote Mirkka Rekolan runosta ”sinun tähtesi täällä”, joka kirjan lopussa kääntyykin hieman yllättäen muotoon ”minun tähteni täällä”.
Kokonaisuutena kirja on taiten tehty, vaikka sitä lukiessa mielen pohjalla soi liki koko ajan Maamme-laulu, Finlandia ja väliin Porilaisten marssi.
Kirjassa on pyritty taiteellisuuteen runoilijan ja taiteilijan keinoilla. Siinä kuvataan vallan kamareita ja vallan henkilöitä taiteilijoita ja kulttuurihenkilöitä unohtamatta.
Tavallinen kansalainen joutuu kuitenkin syrjään ja katselee tapahtumia ja henkilöitä kirjoittajan näkökulmasta siihen määrään mitä tämä haluaa lukijoilleen kertoa.
Oman kunniasijansa saavat nuoremman polven lotat ja veteraanit, joita nyt muistetaan yllin kyllin, mutta joista suurin ja vanhempi joukko on jo mennyt manan majoille ilman isompia kunnianosoituksia tai kiitoksia ennen nykyistä arvonnousua ja arvonnostoa.
Haukio käy läpi lapsuuttaan ja nuoruuttaan, mutta silti teksti keskittyy niihin vuosiin, jolloin ollaan vallan huipun vieressä.
Oman aikansa ja suuren osuuden teoksesa haukkaavat sivut, joissa esitellään presidentinlinnaa, Mäntyniemeä ja Kultarantaa kulttuuri- ja taideperintöineen.
Tältä osin kirja käy oikein hyvin vaikka matkaoppaaksi tai ohjekirjaksi, joita sekä Pentti Arajärvi että Haukio itse ovat kaivanneet.
Mauno Koivisto nousee kirjan henkilögalleriasta voimakkaimmin esiin näyttäähän hänellä puolisoineen olleen presidenttipariin ehkä lämpöisimmät välit.
Jenni Haukio oli vasta neli-viisivuotias Kekkosen erotessa, joten omakohtaisia muisteluja ei Kekkosesta liene, vaikka Kekkonen on mainittu teoksessa useaan otteeseen.
Niitä varmaan tulee esiin kun isäntä itse aikanaan kirjoittaa poliittiset muistelmansa, kuten luvataan.
Vaikka Haukio käy läpi tärkeimpiä valtiovierailuja, jäänee niistä kirjoitettavaa myös presidentille itselleen sen verran ylimalkaisia tehdyt huomiot ovat. Haukio lienee kirjoittanut muistelmansa kynä keskellä suuta, jotta pysyy hyvin mukana isänmaallisessa ruodussa miehensä kanssa.
Muistelmien kiintoisinta osuutta kulttuuriperinnön vaalimisen sekä luonnon- ja eläintensuojelun ohessa ovat kulttuurimerkinnät.
Haukio kertoo ammentavansa paljon runoudesta.
Kalevala on se kirja, jonka hän ottaisi mukaan autiolle saarelle. Kiinnostus moderniin runouteen syttyi kun kirjoittaja luki alle parikymppisenä Pablo Nerudan teoksen Andien mainingit.
Kirjoittaja kertoo omistavansa tuhannen runokirjan kirjaston muiden kirjojensa lisäksi.
Itse hän on kirjoittanut kolme runokokoelmaa eikä ole presidentin rouvana lähtenyt keikailemaan omilla kokoelmilla, koska niistähän olisi saattanut tulla sanomista. Vaikkakin Sylvi Kekkonen julkaisi myös presidentinrouvana pari romaania ilman, että kukaan olisi innostunut väittämään että julkitulo tapahtui Urhon ansiosta.
Vuosien myötä kirjallisuus ja musiikki ovat kulkeneet mukana myös sillä tavalla, että useista taiteilijoista on tullut tuttavia tai ystäviä.
Vesa-Matti Loirin hän on valmis nostamaan jopa runonlaulajien kastiin ja heistä kaikista
suurimmaksi.
Eino Leinon lisäksi Haukion ihailemia runoilijoita ovat Eeva Kilpi, Helena Anhava, Eeva-Liisa Manner.
Jo aiemmin tutuiksi tulivat Kirsi Kunnas, Kaarina Helakisa sekä Kaija Pakkanen lastenrunoistaan.
Jörn Donnerilla Haukiolla on ihan oma muistipaikkansa.
Kymmenen vuotta sitten Mäntyniemessä haastattelin tuoretta presidentti Niinistöä ja kerroin, että hän olisi kesällä hyvin tervetullut Kuhmon Kamarimusiikkiin, jossa ovat käyneet presidentit Kekkonen ja Koivistokin. Niinistön sanoi, että ”ei oikein olla musiikki-ihmisiä, mutta onkos teillä siellä Kainuussa museoita”.
Nyt luen rouva Haukion kirjasta, että hän kertoo olevansa ”oikea museoiden suurkuluttaja”.
Kirjaan on liitetty mukaan edustavien kuvien lisäksi muutamia Haukion puheita.
Muokattu juttua 12.6. kello 13.35. Oikaistu juttuun tieto, että Urho Kekkonen oli mainittu teoksessa useampaan kertaan.