Sää: Harmaa loska väistyy pian - ensi viikon hiih­to­lo­ma­lai­sil­le lu­va­taan jo au­rin­koi­sem­pia hiih­to­ke­le­jä

Kil­pa­juok­su Na­to-tu­ki­koh­dis­ta alkoi

-
Kuva: Nina Susi

Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyshakemukset jätettiin reilu vuosi sitten kesällä. Suomen tie sotilasjärjestöön oli nopeampi, eli jo huhtikuussa Suomen lippu nousi Brysselissä jäsenmaiden rinnalle lipputankoriviin.

Ruotsissa eivät asiat ole edenneet samaan tahtiin, vaikka monesta suusta on painotettu yhteisen jäsenyyden olevan niin Suomen kuin Ruotsinkin etu.

Ruotsin Nato-jäsenyys näyttäisi tällä hetkellä etenevän lokakuussa, mutta toki mutkia matkaan voi vieläkin tulla.

Kaikilla rintamilla ei ole ollut vastaavia hidasteita. Länsinaapurissa on lähdetty jo edistämään Nato-tukikohdan saamista omalle maaperälle, vaikka jäsenyyttäkään ei ole vielä varmistettu.

Ruotsin puolueet ovat hioneet omia kantojaan Nato-joukkojen sijoittamiseen.

Peli avattiin näkyvästi Kiirunassa, kun Ruotsin edellinen puolustusministeri, nykyinen valtiopäivien puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Peter Hultqvist vieraili pohjoisessa.

Ruotsin Lapin vierailulla nostettiin esille turvallisuuskysymykset ja väläytettiin jopa uudelleen rykmentin perustaminen Kiirunaan.

Kiirunassa on sotilaskoulutusta jääkäreille Kalixforsin yksikössä, mutta omaa rykmenttiä Kiirunassa ei ole ollut reiluun kahteen vuosikymmeneen. Koulutusmäärät ovat laskeneet noin 60 jääkäriin, kun parhaimmillaan sotilaita oli parisataa.

Ex-puolustusministeri Hultqvistin ajatus olisi lisätä koulutusmääriä sekä kouluttajia pohjoiseen. Mistään isosta yksiköstä ei Kiirunassa voida haaveilla. Ruotsi on suunnitellut jo aiemmin varusmiesten määrän lisäämistä nykyisestä 8000:sta 10000:een. Kiiruna saisi siitä suunnitelmasta oman siivun.

Norrbottenin sotilaallinen keskus Boden on ilmaissut toiveita saada kaupunkiin lisää Nato-joukkoja ja sotilastukikohdan. Valtiopäivien puolustusvaliokuntaa johtavan Hultqvistin demariryhmä ei ole valmis suostumaan Nato-tukikohtaan, vaan he suosittelevat kansainvälisen johtokeskuksen perustamista Norrbotteniin. NSD:n haastattelema ex-ministeri korosti, ettei johtokeskus tarkoita Nato-tukikohtaa.

Pohjoisen alueen merkityksen on laskettu kasvavan Nato-jäsenmaiden mukana. Nato-tukikohtia Euroopassa on kuusi ja Pohjoismaissa elätellään toiveita omasta tukikohdasta, kun Suomi ja Ruotsi tulivat kolmen Pohjoismaan rinnalle sotilasjärjestöön.

Oikeistohallituksen liberaalit ovat valmiita hyväksymään pysyvän Nato-tukikohdan Ruotsin maaperälle rauhan aikana. Näkemys on puolueen turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa, joka hyväksyttäneen syksyn aikana.

Toista suuntausta edustaa Luulajan nuoren demareiden puheenjohtaja Alvin Georgsson, joka näkee sotilastukikohdan lisäävän uhkaa pohjoiselle. Hän ei halua Nato-tukikohtaa eikä johtokeskusta pohjoiseen maakuntaan.

Kirjoittaja on toimittaja.

Toivottavasti nautit tästä kolumnista

Lapin Kansan tilauksella pääset lukemaan kaikki tuoreimmat ja kiinnostavimmat sisällöt heti.