Opiskelin 1980-luvun alussa Oulun yliopistossa suomen kieltä. Samalla laitoksella opiskeltiin silloin myös saamea, ja opiskelukavereiden kautta sain lähituntumaa saamelaisille merkittävään tapahtumasarjaan.
Kyse oli Alta-joen patoamista koskevasta kiistasta, jonka saamelaiset hävisivät mutta joka lopulta muutti suunnan Norjan saamelaispolitiikassa. Kiistan seurauksena Norja lähti edistämään saamelaisten oikeuksia ja muun muassa kirjasi ne perustuslakiin.
Saamelaisten kansallinen identiteetti ja kulttuuri saivat Suomessakin voimaa Altan tapahtumista. Täällä alettiin tehdä näkyväksi saamelaisiin kohdistunutta syrjintää ja pakkosulauttamista valtaväestöön. Samalla valtio heräsi tukemaan saamen kieliä ja kulttuuria. Saamelaisten itsehallintoa edistettiin perustamalla saamelaiskäräjät.