Agnico Eaglen Kittilän kaivoksen tilipäätöksessä 2023 liikevoitto on 131,2 miljoonaa euroa. Todellinen voitto – ilman keskustan 2019 työstämää kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta – nousee 150 miljoonaan euroon.
Liikevoittoprosentti on 35–38 (UPM:llä 12,7). Kaivos maksoi yhteisöveroa 22,6 miljoonaa ja sai sähkö- ja alv-tukea valtiolta noin 40 miljoonaa euroa. Tilinpäätös on selkeä, vailla kiemurointia, eikä siinä ole enää korkokuluilla keinotteluakaan.
Bolidenin Kevitsan kaivoksella kiemuroita riittää. Kun Mauri Pekkarinen aikoinaan kenkkäsi kaivosoikeudet Skandinavia Minerals-yhtiölle, myi se ne FQM-yhtiölle noin 300 miljoonalla eurolla. FQM myi ne 2016 Ruotsiin Boliden-yhtiölle 363 miljoonalla.
Kevitsan tilinpidossa summa alkoi kasvaa ”aineettomien oikeuksien” hintana noin sadan miljoonan vuosivauhtia, mutta 2022 tilinpäätöksessä koko yhteissumma putosi 119,5 miljoonaan euroon, kun pääosa miljoonista oli siirretty ”aineettomina” kuluina, ”pintamaan poisto ja sivukivien aktivointi”-nimellä perustetutulle tilille.
Kivet ja maatko muka ”aineettomia”? Ja miksi Boliden yrittää peitellä meidän pöljyyttä? Kaivoslakimmehan kieltää ”kantorahojen” maksamisen Suomeen, muttei Ruotsiin.
Toinen kummajainen tilinpäätöksessä on 33,2 miljoonan euron – 54 850 euroa/henkilö – palkkakulut, kun työntekijöitä kirjattu olevan 605. Vuonna 2013 palkat olivat 17 miljoonaa –57 845 euroa/henkilö – kun työntekijöitä 293.
Agnico Eaglen kaivoksella työpalkat olivat 2023 yhteensä 34,8 miljoonaa euroa, 70 650 euroa/henkilö, eli 15 800 euroa enemmän kuin Kevitsalla. Sen aloittaessa 2013 palkat olivat samaa tasoa – Kittilä 58 881, Kevitsa 57 845 euroa/henkilö.
Kittilässä palkat/työntekijä ovat nousseet 2013–2023 parikymmentä prosenttia, Kevitsalla ne ovat laskeneet, mikä tuskin on totta.