Ker­ros­ta­lo­asun­to­jen hinta romahti Kor­ka­lo­vaa­ras­sa – Vä­lit­tä­jien mukaan kyse on muus­ta­kin kuin alueen mai­nees­ta

Rovaniemen lähiöissä on nyt tarjolla halpoja asuinneliöitä komeissa vaaramaisemissa. Asunnon omistajan harmiksi myyntiajat voivat kuitenkin olla kohtuuttoman pitkiä.

Tämä Korkalovaarassa sijaitseva 25 000 euron kerrostalokaksio oli alkuviikosta välityspalvelu Etuovi.comissa pyyntihinnaltaan kaupungin halvin asunto. OP-Kodin myyntijohtajan Aulis Tervosen mukaan asunto on ollut myynnissä ja kuukausia, ja hintaakin on laskettu. Vastaavaan hintaan oli samaan aikaan tarjolla kerrostaloasunto myös Muurolassa.
Tämä Korkalovaarassa sijaitseva 25 000 euron kerrostalokaksio oli alkuviikosta välityspalvelu Etuovi.comissa pyyntihinnaltaan kaupungin halvin asunto. OP-Kodin myyntijohtajan Aulis Tervosen mukaan asunto on ollut myynnissä ja kuukausia, ja hintaakin on laskettu. Vastaavaan hintaan oli samaan aikaan tarjolla kerrostaloasunto myös Muurolassa.
Kuva: Jussi Leinonen

Jos haluat ostaa Rovaniemeltä asunnon halvalla, suuntaa Korkalovaaraan tai Ounasrinteelle.

Sieltä kerrostaloasunnon voi saada neljäsosalla siitä hinnasta, mitä keskustassa joutuisi maksamaan. Edullisimmat kerrostaloasunnot löytyvät Korkalovaarasta ja Muurolasta. Hinta on 25 000 euroa.

– Tämä on aivan tavallinen asunto, OP-Kodin myyntijohtaja Aulis Tervonen sanoo esitellessään Korkalovaaran kohdetta.

Tällä viikolla kiinteistövälitysalan yhteisessä Etuovi-palvelussa Rovaniemen kymmenen edullisimman kerrostaloasunnon listalta neljä on Korkalovaarassa.

Ounasrinteen ja Muurolan lisäksi edullisia asuntoja löytyy Syväsenvaarasta ja Kolpeneenharjulta. Näiden kerrostalohuoneistojen pyyntihinta jää reilusti alle 40 000 euron.


Katso alta vertailu Rovaniemen eri alueiden kerrostaloasuntojen neliöhinnoista. 
Vertailuun on poimittu ne alueet, joilta tieto oli saatavilla. Jos alueella on tehty vain vähän kauppoja, tietoja ei julkisteta.



Myyntiaika voi olla kohtuuttoman pitkä

Korkalovaarassa kerrostaloasuntojen neliöhinta on nyt 500–600 euron paikkeilla. Takana on kova pudotus. Vielä 2000-luvun alussa hinnat nousivat.

– Neliöhinta saatiin nostettua sinne noin tuhanteen euroon, Aulis Tervonen sanoo.

Sitten Rovaniemenkin asuntokauppaa hidasti vuoden 2009 maailmanlaajuinen taantuma. Korkalovaarassa oli kuitenkin edessä vielä oma taantuma muutaman vuoden jälkeen.

Sitä eletään vieläkin, vaikka välittäjät arvelevat, että varsinainen hinnanlasku on ehkä viimein taittunut.

– Nyt neliöhinta on jopa alle viidensadan euron. Ei se siitä enää oikein voi laskea, Rovaniemen Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Mika Lehtiniemi pohtii.

Karu tosiasia on kuitenkin se, että asunto voi jäädä myymättä. Vähintään myyntiaika on pitkä.

– Siellä on aika surullisiakin esimerkkejä. Joku on ostanut seitsemän–kahdeksan vuotta sitten asunnon, ja pelkkä keittiön ja kylpyhuoneen remontti on voinut maksaa sen, mikä on koko asunnon arvo nyt, Lehtiniemi sanoo.

OP-Kodin myyntijohtaja Aulis Tervosen mukaan Korkalovaarassa myynnissä oleva kaksio on halvasta hinnastaan huolimatta aivan tavallinen asunto. Tervonen pohtii, että pintaremonttia se monen silmin kaipaa, mutta toisaalta teknisesti se on aivan käyttövalmis ja muutoin siisti.
OP-Kodin myyntijohtaja Aulis Tervosen mukaan Korkalovaarassa myynnissä oleva kaksio on halvasta hinnastaan huolimatta aivan tavallinen asunto. Tervonen pohtii, että pintaremonttia se monen silmin kaipaa, mutta toisaalta teknisesti se on aivan käyttövalmis ja muutoin siisti.
Kuva: Jussi Leinonen

Välittäjä: ylitarjonta sekoitti markkinat

Miksi näin on sitten käynyt?

Välittäjien mukaan Korkalovaara kantaa sitkeästi huonon asuinalueen leimaa, mutta se ei selitä näin isoa ilmiötä kokonaan. Selitystä ei löydy myöskään talojen iästä tai korjausvelasta.

– Eivät ne poikkea mitenkään muista kaupunginosista, Tervonen sanoo.

Tervonen arvioi, että ostajakunta on tavallaan kadonnut. Nuoret perheet muuttavat omakotitaloihin, ja omakotitaloja myyvät iäkkäämmät kaupunkilaiset muuttavat osakkeisiin lähelle keskustaa.

Keskustaan tai sen lähettyville on valmistunut paljon kerrostaloja viime vuosina.

Kiinteistömaailman Mika Lehtiniemi selittää ilmiön toisin. Hänen mukaansa hintaromahduksen syy on hetkellinen ylitarjonta. Muutama vuosi sitten Korkalovaarassa tuli yhtäkkiä paljon asuntoja myyntiin.

– Tuolla alueella voi olla kestävästi myynnissä 40–50 asuntoa. Silloin niitä oli hetkellisesti yli sata.

Hänen mukaansa iso osa markkinoille tulleista asunnoista oli sijoittajien.

– Sijoittajalla on varaa määritellä hinta ja odottaa. Toista on sitten sellaisella, jonka pitää myydä asunto, jos vaikka muuttaa työn perässä Vaasaan, Lehtiniemi vertaa.

”Nyt neliöhinta on jo alle viidensadan euron. Ei se siitä enää oikein voi laskea.”
Mika Lehtimäki
Toimitusjohtaja, Kiinteistömaailma Rovaniemi

"Täysin aliarvostettu asuinalue"

Halpa hinta ei ainakaan toistaiseksi näy ostajien ryntäyksenä, vaikka jonkin verran hinnan innoittamia kauppojakin on tehty.

Sekä Lehtiniemi että Tervonen huomauttavat, että hintakuoppa koskee vain kerrostaloja. Viereisillä rivitalo- ja omakotitaloalueilla kauppa käy tavanomaisesti.

– Siinä vieressä rivitaloasunnoissa voi olla aika kovatkin neliöhinnat, Tervonen sanoo.

Tervosen mukaan maineilmiö on myös hyvin rovaniemeläinen. Hänen mukaansa muualta muuttaneista löytyy hyvinkin tyytyväisiä edullisen asunnon ostaneita muuttajia. Erityisesti luonnonläheisyys saa kiitosta.

Mika Lehtiniemi arvelee, että aika varmasti lopulta korjaa kerrostalojenkin markkinatilanteen, mutta siihen voi mennä vielä vuosia.

– Mutta kyllä se on täysin aliarvostettu asuinalue. Se on paljon hintaluokkaansa ja mainettaan parempi, Lehtiniemi sanoo.

Luvut

Vertailussa 1970-luvun kerrostalokolmioiden hinnat

Näin 1970-luvulla rakennettujen kerrostalokolmioiden hinnat ovat kehittyneet Rovaniemellä 2010-luvulla.

Keskusta (postinumero 96100)

2012*: 1 511 e/m²

2018: 1 309 e/m²

Sahanperä–Ratantaus (96200)

2013: 1 376 e/m²

2018: 1 397 e/m²

Viirinkangas–Rantavitikka (96300)

2013: 1 281 e/m²

2018: 1 276 e/m²

Korkalovaara (96500)

2013: 930 e/m²

2018: 724 e/m²

Lähde: Tilastokeskus. *Vuoden 2013 tieto puuttuu. Taulukkoon on poimittu ne kaupunginosat, joista vertailutieto oli saatavilla.
”Tiedän, että moni on siirtynyt alueelta pois, kun koulu onkin muualla.”
Minni Haanpää
Korkalovaaran asukas, tutkija
Minni Haanpää on Korkalovaaran asukasaktiivi ja tyytyväinen asuinpaikkaansa muuten, mutta koulun epävarma tilanne harmittaa. Vaaranlammen alue koulu on väistötiloissa Korkalovaaran juuressa Kairatiellä eikä paluusta ole tietoa.
Minni Haanpää on Korkalovaaran asukasaktiivi ja tyytyväinen asuinpaikkaansa muuten, mutta koulun epävarma tilanne harmittaa. Vaaranlammen alue koulu on väistötiloissa Korkalovaaran juuressa Kairatiellä eikä paluusta ole tietoa.
Kuva: Anssi Jokiranta
Asukas: Kaupunki on jättänyt Korkalovaaran heitteille ja se on riski
Tiia Haapakangas

Lapin yliopiston tutkija Minni Haanpää ei keksinyt mitään syytä olla asumatta Korkalovaarassa. Kolme vuotta sitten hän hankki perheineen lähiöistä ison, yli sataneliöisen kerrostaloasunnon.

– Halusimme paljon tilaa, mutta emme pihaa, hän sanoo.

Halpa hinta joudutti ostopäätöstä, mutta ei ollut ainoa syy. Haanpään mukaan hän viihtyy Korkalovaarassa varsin hyvin.

Lähitulevaisuudessa hän kuitenkin näkee uhkia, joihin päättäjien pitäisi havahtua. Tärkein asia on koulu. Haanpää muistuttaa, että lähiöasumisen idea on juuri se, että tärkeimmät palvelut ovat lähellä.

– Tiedän, että moni on siirtynyt alueelta pois, kun koulu onkin muualla. Itsekin ehkä valitsisimme nyt asuinpaikan toisin, Haanpää sanoo.

Vaaranlammen koulu muutti väistötiloihin Kairatielle kolme vuotta sitten eikä koulun takaisin tulosta ole tietoa. Lopulta purettiin lasten ulkoliikuntapaikatkin.

– Kyllä tämän alueen lapset niitä tarvitsisivat, vaikka koulua ei olekaan. Eihän täällä oikeastaan ole enää muita palveluita kuin kirjasto.

Haanpään mukaan alueen vetovoimatekijät ovat käyneet vähiin. Luonto on lähellä, mutta asuntojen arvo on romahtanut. Lisäksi alueella on paljon asuntoja, jotka ovat vanhanaikaisia nykyostajien tarpeisiin.

– Ne ovat olleet valmistuessaan moderneja, mutta eivät enää. Moni haluaisi asunnon, jota ei tarvitse remontoida ja jossa on oma sauna, Haanpää sanoo.

Haanpään mukaan kaupunkipolitiikassa pitäisi ymmärtää, että asuinalueita ei pidä jättää heitteille.

– Tietysti se on riski, jos alueesta tulee sellainen, että sinne muutetaan vain, jos on pakko. Kyllä se silloin säteilee lähialueisiinkin, hän sanoo.