kolumni: Kahden ikä­krii­sin ris­ti­pai­nees­sa – poden var­muu­dek­si mo­lem­pia

pääkirjoitus: Sopu hoi­ta­ja­liit­to­jen pitkän työ­kiis­taan tär­kein­tä, kiis­te­ly voit­ta­jis­ta ja hä­viä­jis­tä toiss­si­jais­ta

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kemissä toimii tu­le­vai­suu­des­sa­kin am­mat­ti­teat­te­ri

Kemin kaupunginvaltuusto oli 2.5. pitämässään kokouksessa yksimielinen siitä, että teatteritoiminta siirretään ensi vuoden alusta lähtien yhdistyksen ylläpitämäksi.

Yhdistykseen pyritään saamaan mukaan myös muut Meri-Lapin kunnat. Jäseniksi voisivat tulla myös alueella toimivat yritykset ja yhdistykset.

Valtuusto oli yksimielinen myös siitä, että Kemissä toimii jatkossakin ammattiteatteri. Erimielisyyttä oli siitä, millaisena ja millaisin kustannuksin tätä ammattimaista teatteritoimintaa ylläpidetään.

Vasemmistoryhmät ajoivat läpi päätöksen, että teatteritoiminta jatkuu laitosmuotoisena ja että kaupunki osoittaa sen tukemiseen ensi vuodelle 370 000 euroa. Muusta hyvinvointitoimialan toiminnasta jouduttaisiin tekemään 300 000 euron säästöt.

Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ryhmät ehdottivat, että yhdistysmuotoisen teatteritoiminnan tukemiseen osoitettaisiin ensi vuonna 70 000 euron suuruinen määräraha. Tällöin muussa toiminnassa ei oli tarpeen tehdä leikkauksia.

Hävisimme niukasti äänestyksen.

Keskustan valtuustoryhmässä on ollut esillä ajatus siirtymisestä huoneteatterimuotoiseen toimintaan. Tällöin henkilöstön määrä voitaisiin supistaa ehkä noin kolmannekseen nykyisestä.

Näyttelijöiden määrä voisi säilyä nykyisellään. Vähennykset kohdistuisivat avustavaan henkilökuntaan, joka koostuu eri alojen pätevistä ammattilaisista. He varmaankin saisivat nopeasti muuta työtä.

Valtionosuus pienenisi noin 250 000 euroon. Yhdessä 250 000 – 300 000 euron suuruisten lipputulojen kanssa se riittäisi koko henkilöstön palkkamenojen kattamiseen. Varoja jäisi runsaasti myös muihin menoihin. Kaupungin myöntämä 70 000 euron avustus turvaisi toiminnan kannattavuuden.

Huoneteatterimallin ansiosta näytäntöjä voitaisiin järjestää kaikissa Meri-Lapin kunnissa. Yhdistys voisi toimia myös kesäteatterina koko toiminta-alueellaan.

Yleisömäärät kasvaisivat, toiminta laajentuisi ja sen tasoa voitaisiin kohottaa.

Vasemmiston mallissa raskaasti tappiollista toimintaa jatkettaisiin. Ensi vuodelle kaavailtu kaupungin tuki tuskin edes riittäisi tappioiden kattamiseen.

Hyvinvointitoimialan säästöt iskisivät kipeästi varsinkin lapsiin, nuoriin ja urheilutoimintaan.

On syytä korostaa, että molemmissa vaihtoehdoissa on kysymys ammattiteatteritoiminnan jatkamisesta. Huoneteatterimallissa esityksiä olisi enemmän ja niiden taso olisi korkeampi.

Olen ehdottanut, että Kemin teatteritoiminta sijoittuisi Sauvotaloon, entiseen työväentaloon. Sen auditorio sopisi huoneteatteriesityksiin. Juhlasalissa voitaisiin järjestää esityksiä isommalle yleisölle.

Tässä olisi myös historiallista symboliikkaa. Kemin teatteritoiminta käynnistyi aikoinaan työväenteatterina.

Paavo Väyrynen
Keskustan valtuustoryhmässä on ollut esillä ajatus siirtymisestä huoneteatterimuotoiseen toimintaan.