Kemin Ristikankaalta viime kesänä löytyneen rautakautisen, kullatun reliefisoljen löytöpaikalla sijaitsi aikoinaan mahdollisesti hauta.
Toissa viikolla tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa todettiin, että soljen löytöpaikalla oli jotain ihmisen tekemää. Maakerrokset eivät olleet niin sanottuja luonnollisia kerroksia. Paikalta löytyi myös tummempaa rasvaista maata, josta ei vielä tiedetä, mitä se on.
Yksi mahdollinen tulkinta on, että löytöpaikalla oli ihmisen hauta, johon solki oli päätynyt hautaamisen yhteydessä. Löydöspaikka on hiekkamaata, joka soveltuu hyvin hautaamiseen.
Maasta on otettu näytteitä, jotka ovat menossa analysoitavaksi laboratorioihin. Tulosten perusteella tiedetään tarkemmin, mitä löytöpaikalla on ollut.
Viisi päivää kestäneissä kaivauksissa löytyi myös joitakin rautaesineitä, jotka olivat kärsineet paljon korroosiosta. Ne ovat lähdössä Oulun yliopiston arkeologian laboratorioon konservaattorille tutkittaviksi.
Kesän aikana joku teki laittomia kaivauksia
Kemin kaivauksissa oli mukana Tornionlaakson museon, Lapin maakuntamuseon ja Kemin historiallisen museon henkilökuntaa sekä Oulun yliopiston arkeologian opiskelijoita. Kaikkiaan osallistujia oli liki kymmenen henkilöä.
Tornionlaakson museon johtaja, arkeologi Titta Kallio-Seppä toimi tutkimusten vastuullisena johtajana ja Lapin maakuntamuseon arkeologi Jari-Matti Kuusela kaivausjohtajana.
Aikaisemmin Ristikankaan alueelta on löydetty rautakautisia hautauksia. Löytöpaikka on nyt lain suojaama kiinteä muinaisjäännös, jossa ei saa tehdä omatoimisesti etsintöjä, eikä myöskään sen ympäristössä 150 metrin etäisyydellä. Alue on merkitty muinaisjäännerekisteriin ja lisäksi maastoon nauhoilla.
– Joku siellä oli kesän aikana käynyt kuitenkin kaivamassa. Emme tiedä, löysikö hän sieltä jotain, Kallio-Seppä sanoo.
Lisää tutkimuksia ei alueella näillä näkymin tehdä.
Paikallinen henkilö löysi soljen piipparin avulla
Reliefisoljen löysi viime kesäkuussa keminmaalainen Merja Talvensaari metallinpaljastimen avulla. Hän teki siitä ilmoituksen Museoviraston Ilppari-palveluun ja toi sen Tornionlaakson museon henkilökunnalle löytöpaikalla järjestettyyn tapaamiseen.
– Arkeologipiireissä Kemin löydöstä on puhuttu paljon ja sitä pidetään erikoisena. Löytäjä ilmoitti siitä vastuullisesti viranomaisille, Kallio-Seppä toteaa.
Suomesta ei ole aikaisemmin löytynyt täsmälleen samanlaista solkea, joka on tehty kansainvaelluksen jälkipuolella noin vuosina 475–550 ajanlaskun alun jälkeen.
– Solkilöytö on erittäin merkittävä ja mahdollisesti kuluvan vuoden merkittävin arkeologinen esinelöytö koko Suomessa, Museoviraston amanuenssi Sami Raninen sanoo.
Hyväkuntoisen soljen etupuoli on pronssia ja tausta on mahdollisesti ollut hopeoitu. 6,5 senttimetriä pitkä esine on koristeltu eläinornamenttisin kuvioin.
Kesän Tornionlaakson museossa esillä ollutta esinettä säilytetään nyt Museovirastossa Helsingissä ja sitä kunnostetaan sekä puhdistetaan.
– Kesällä sitä käytiin paljon katsomassa museossamme. Monet ihmiset kysyivät jo ovella, että missä Kemin solki on. Toivoisin, että sen loppusijoituspaikka olisi joku pohjoisen museoista, Kallio-Seppä toteaa.
Hän on iloinen uudesta löydöksestä senkin vuoksi, että tietämys ja jäljet Meri-Lapin rautakautisesta ajasta on ollut niukkaa.
Samantapainen löytyi aikanaan Rovaniemeltä
Ainoa samankaltaisella koristelutyylillä valmistettu reliefisolki löydettiin aikanaan Rovaniemeltä. Julkisuuteen se tuli 50 vuotta sitten.
– Toivomme, että nyt tehtävissä Kemin tutkimuksissa selviäisi lisää tietoa siitäkin, Kallio-Seppä kertoo.
Samantapaisia esineitä on löytynyt Keski-Ruotsin ja Etelä-Norjan alueilta.
– Löytö avaa aivan uusia näköaloja Lapin ja Tornionlaakson rautakauteen, Museoviraston Raninen sanoo.
Näyttäviä reliefisolkia ovat tutkimuksen mukaan käyttäneet naiset. Niillä on kiinnitetty vaatteita rinnalla, missä ne ovat olleet esillä kertoen käyttäjänsä asemasta ja vauraudesta. Ne saattoivat olla käytössä pitkään ja siirtyivät sukupolvilta toisille.
Kansainvaellusaikana kansat liikkuivat liikkuivat Euroopan alueella rakentamassa kauppayhteyksiä. Reliefisolkien kehittyminen ja leviäminen liitetään tutkimuksen mukaan erityisesti Englannin ja Norjan alueiden asukkaiden väliseen kanssakäymiseen. Ihmisten mukana liikkui esineitä, kuten taitavasti toteutettuja reliefisolkia.
Omistaja oli todennäköisesti paikallinen henkilö
Todennäköisesti Kemin reliefisoljen omistaja oli paikallinen henkilö. Se kertoo, että Meri-Lapissa ja Tornionjokilaaksossa on ollut asutusta pitkään ja yhteyksiä muualle. Kaivauksissa kävi ilmi, että esine ei ole tippunut paikan päälle vahingossa.
– Meillä on paljon potentiaalia tutkia aluettamme. Meillä on täällä rikkaat jokivarret, jotka ovat tarjonneet ruokaa, kalaa. Keminmaan Valmarinniemellä on keskiaikaa edeltävä hautapaikka, joka kertoo, että täällä on elänyt yhteisöjä pitkän aikaa, Kallio-Seppä sanoo.
Lapin arkeologisien löydöksien määrään on hänen mukaansa vaikuttanut sekin, että Lapissa maankäyttö on ollut vähäisempää kuin eteläisessä Suomessa. Kallio-Sepän mielestä historian tietämyksen parantamiseksi arkeologisia tutkimuksia pitäisikin tehdä enemmän kohteista, joista arkeologit ovat kiinnostuneet.
