Kemin historiallisessa museossa avautui kesäkuun alussa näyttely, joka juhlistaa Kemin seurakunnan 120-vuotista historiaa. Näyttelyn teemana on Kemin kirkko, ja sen ovat järjestäneet yhteistyössä Kemin historiallinen museo ja Kemin seurakunta.
Näyttely on kaksiosainen. Yhden kokonaisuuden muodostaa valokuvanäyttely teemalla “Kemin kirkko kemiläisten silmin”. Näyttelyn valokuvat ovat kemiläisten harrastajavalokuvaajien ottamia.
Museonjohtaja Tanja Kavasvuo kertoo, että Kemin kuvatuimpana rakennuksena kirkko valikoitui aiheeksi nopeasti.
– Jos seuraa vaikkapa näitä sosiaalisen median Kemi-palstoja, niin ihmiset postaavat sinne jatkuvasti kirkon kuvia, ja niistä tykätään tosi paljon. Pyysimme, että kemiläiset lähettäisivät niitä ottamiaan kuvia, ja niitä tulikin lähemmäs sata, Kavasvuo kertoo.
Kaikilta kuvia lähettäneiltä valittiin näyttelyyn vähintään yksi kuva. Esillä on 33 valokuvaa 25 kuvaajalta. Näyttelyyn lähetettiin myös yksi video, joka on sekin nähtävillä näyttelytilassa.
Kavasvuo kehuu, että kirkkokuvat ovat olleet selvästi mietittyjä ja hyvälaatuisia. Esimerkiksi resoluutioiden kanssa ei ole ollut ongelmia.
– Kuvia tuli todella monipuolisesti ja eri vuodenaikoina otettuja.
Kemiläinen Ritva Tuominen on yksi niistä harrastelijavalokuvaajista, jotka saivat teoksensa näytille historialliseen museoon. Tuominen asuu kirkon vieressä neljännessä kerroksessa, ja näyttelyyn lähettämänsä kuvan hän on ottanut omalta parvekkeeltaan auringonnousun aikaan.
– Keittiön ikkunasta näen kirkon joka aamu, kun juon aamukahvia. Innostun usein ottamaan kuvia auringonnoususta tai -laskusta.
Kirkosta onkin tullut valokuvaamisesta innostuneelle Tuomiselle suosikkikuvauskohde, joten hänellä oli valmiina kuvia, mistä valita näyttelyyn lähetettävät.
– Postaan kirkosta ottamiani kuvia myös paljon Facebookiin, yhteen aikaan laitoin niitä ihan päivittäin. Se oli iltaisin ikään kuin hyvän yön toivotus. Luulen, että monet ovat jo kyllästyneet kun aina laitan kuvia kirkosta. Siksi kirjoitan kuviin saatteeksi tekstin “rakas kotikirkko”, jotta ihmiset ymmärtäisivät, miten paljon kirkko minulle merkitsee, Tuominen kertoo.
Toinen osa näyttelyä esittelee kirkon historiaa. Näytillä on sekä historiallisia valokuvia että esineitä.
Ajatus valokuvanäyttelyn laajentamisesta tuli kirkkoherra Tuomas Tölliltä.
– Tuomas ehdotti, että kun heillä on seurakuntakeskuksessa ja kirkossa myös esineistöä, niin voitaisiin ottaa niitäkin esille, ja mukana on myös vähän kirkon historiaa, Kavasvuo kertoo
Nähtävillä on muun muassa kirkon pienoismalli ja alkuperäispiirrokset, sekä jumalanpalveluksissa käytettyä historiallista esineistöä. Näitä ovat esimerkiksi paikallisen hopeasepän 80-luvun alussa lahjoittamat ehtoollisvälineet, joita on käytetty lähinnä juhlajumalanpalveluksissa.
Kaikkein hallitsevin esine tilassa on kuitenkin printti taidemaalari Erkki Koposen vuonna 1953 kirkkoon tekemästä alttaritaulusta. Koponen valikoitui alttaritaulun tekijäksi vuosina 1951-1952 järjestetyn alttaritaulukilpailun perusteella. Nähtävillä on alkuperäisiä luonnoksia kyseisestä kilpailusta, ja myös Koposen luonnos. Alkuperäinen alttaritaulu on nykyään nähtävillä Paattion siunauskappelissa.
Näyttely on avoinna elokuun loppuun saakka historiallisen museon vaihtuvien näyttelyiden tilassa maanantaista perjantaihin kello 10-17 ja lauantaisin kello 10-15.
Kemin kirkko
Rakennustyöt alkoivat vuonna 1900
Valmistui vuonna 1902
Suunnittelija arkkitehti Joseph Stenbäck
Tiilirakenteinen pitkäkirkko, jossa kaksi sivulaivaa
Peruskorjattiin vuoden 2003 aikana
Kesällä 2004 toteutettiin kirkkotarhaan liittyvät työt, kuten kirkon ulkovalaisu
Paattionlehdon kappelin alttaritaulun tarina on vähintäänkin mielenkiintoinen. Alttaritaulukilpailuun tehtiin kaiken kaikkiaan 89 luonnosta, jotka kaikki asetettiin esille kirkkoon. Näistä kilpailua varten perustettu alttaritaulutoimikunta valitsi Erkki Koposen luonnoksen, ja hän sai alkaa toteuttamaan alttaritaulua. Valmis alttaritaulu asetettiin pääkirkkoon vuonna 1953. Kaikki eivät kuitenkaan uudesta alttaritaulusta ilahtuneet.
– Osa kemiläisistä oli hyvin närkästyneitä. Koposen teos katsottiin ehkä liian moderniksi, kun oltiin totuttu hyvin esittäviin alttaritauluihin. Seurakunta sai kirkosta eroamisuhkailuja tämän teoksen vuoksi, Kavasvuo kertoo.
Erikoisin sattumus tapahtui 1970-luvun lopulla, kun joku kävi kirkossa viiltelemässä alttaritaulua. Viiltojen jäljet näkyvät alttaritaulussa edelleen.
– Taiteilija Koponen ei halunnut, että teosta konservoidaan täydellisen sileäksi, vaan hän ajatteli, että viillot sisältävät niin syvää symboliikkaa, että ne voi osittain jättää näkyviin, Kavasvuo kertoo.
Kun kirkkoon saatiin vuonna 1986 Lauri Ahlgrenin lasimaalaukset, siirrettiin alttaritaulu Paattioon.