Kuusi mil­joo­naa mur­hat­tua vel­voit­taa si­nut­kin kat­so­maan pa­huut­ta silmiin

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

Pääkirjoitus

Kemin kohtalo osoit­taa, että kuntien ra­hoi­tus­poh­ja ri­kot­tiin sote-uu­dis­tuk­ses­sa

Kemi on yksi niistä kunnista, jotka joutuvat ensi vuonna nurinkurisesti maksamaan valtiolle siitä, että ne järjestävät asukkailleen palveluita.
Kemi on yksi niistä kunnista, jotka joutuvat ensi vuonna nurinkurisesti maksamaan valtiolle siitä, että ne järjestävät asukkailleen palveluita.
Kuva: Henripekka Kallio

Kemi joutuu ensi vuonna maksamaan valtiolle pari miljoonaa euroa siitä, että kaupunki järjestää asukkailleen lakisääteiset palvelut. Myös yhdeksän muuta kuntaa joutuu näillä näkymin maksamaan ensi vuonna negatiivista valtionosuutta.

Nurinkurisen tilanteen taustalla on sote-uudistus. Se päätettiin tehdä niin, että kuntien suhteellinen rahoitusasema ei saa muuttua ainakaan kovin paljon. Niinpä valtionosuusjärjestelmän pohjalla olevia laskentaparametreja muutettiin.

Pohjalla oleva ajatus oli periaatteessa hyvä. Tarkoituksena oli varmistaa, etteivät sote-palveluihin paljon rahaa käyttäneet kunnat pääse hyötymään kohtuuttomasti muiden kuntien kustannuksella.

On kuitenkin selvää, että valtionosuuksien ei pitäisi painua miinusmerkkisiksi. Esimerkiksi kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen arvioi, että kukaan ei osannut etukäteen odottaa näin pähkähullua lopputulosta (LK 28.11.). On syytä sanoa asia niin kuin se on: valtiovarainministeriö epäonnistui ja rikkoi valtionosuuksien rahoitusmallin.

Sote-uudistuksen jälkeen suurin osa kuntien rahoista käytetään kouluissa ja päiväkodeissa. Loput rahoista menevät teknisiin palveluihin, yleishallintoon, TE-palveluihin, liikuntaan ja kulttuuriin.

Rikkinäinen valtionosuusjärjestelmä kohtelee nyt kuntia epätasa-arvoisesti. Osa kunnista on menettänyt valtion rahoitusta niin paljon, että edessä on kipeitä säästöjä. Ne kohdistuvat ikävästi lapsiin ja nuoriin, koska puolet kuntien menoista tulee opetuspuolelta.

Kemissä kaupungin päättäjät tekivät jo syksyllä ison päätöksen tiivistää kouluverkkoa niin, että kaupungissa on tulevaisuudessa vain yksi yläkoulu. Suurin syy päätöksen taustalla ei ollut rikottu valtionosuusjärjestelmä vaan lasten määrän vähentyminen.

Ehjässäkin järjestelmässä valtionosuuksia maksetaan lasten ja nuorten määrän mukaan, joten Kemin valtionosuudet vähenevät tulevaisuudessa entisestään.

Valtionosuusjärjestelmä ei kohtele enää kuntia tasa-arvoisesti, vaan ajaa osan niistä kohtuuttomaan tilanteeseen. Hallituksen on uudistettava järjestelmä huolellisesti jo yksin siitä syystä, että ihmisiä on perustuslain mukaan kohdeltava yhdenvertaisesti.

Kyse on myös yleisemmin hyvästä hallinnosta. Kuntien on vaikea ennakoida valtionosuuksien maksatusta, koska järjestelmä on niin läpinäkymätön ja monimutkainen, ettei sitä tunnu ymmärtävän kukaan.

Järjestelmän uudistaminen on onneksi kirjattu hallitusohjelmaan. Siihen on kirjattu myös ensiapu: hallitus on luvannut arvioida mahdollisuutta määräaikaiseen korjaukseen niin, ettei minkään kunnan valtionosuuksien maksatus olisi negatiivinen. Hallituksen on muutettava kirjauksensa pikimmiten teoiksi.

P.S.

Samalla kun hallituksen tulee korjata valtionosuusjärjestelmä sote-uudistuksen jäljiltä, sen tulee varoa sotkemasta asioita entistä pahemmin. Tuulivoimakunnissa pelätään, että juuri näin on tapahtumassa.

Tuulivoima tuottaa koko ajan enemmän kiinteistöveroja kunnille. Siksi esille on noussut ajatus siitä, pitäisikö tuulivoiman veropottia jakaa valtionosuusjärjestelmän kautta tuulivoimakunnista niillekin kunnille, joihin tuulivoimaa ei ole rakennettu.

Tuulivoimakunnat varoittivat viime viikolla, että tällainen uudistus veisi kunnilta motivaation kaavoittaa tuulivoimaa alueilleen. Se puolestaan vaarantaisi koko vihreän siirtymän päästövähennyksineen ja uusine teollisine työpaikkoineen. Tuulivoimakuntien huoli on aiheellinen.