Työtaistelut: SAK ja jä­sen­lii­tot aloit­ta­vat po­liit­ti­set työ­tais­te­lu­toi­met ensi vii­kol­la – EK:n Hä­kä­mies toi­min­ta­päi­vis­tä: Ää­rim­mäi­sen huo­les­tut­ta­vaa

kolumni: Jos Jasper Pääk­kö­nen sai Inarin ran­nal­ta paikan luk­sus­mat­kai­luun, saako myös Veikko Le­so­nen?

pääkirjoitus: Orpon hal­li­tuk­sen en­sim­mäi­nen bud­jet­ti jatkaa valtion vel­kaan­tu­mis­ta en­ti­seen tahtiin

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Tilaajille

Ke­mi­jär­vel­lä muis­tel­laan uittoa kau­pun­gin 150-vuo­tis­juh­la­vii­kol­la – "E­del­leen spe­ku­loi­daan, että miksi uitto lo­pe­tet­tiin"

Erkki Snellman muistaa vuosikymmenten takaisen ajan Kemijärvellä.

Kemijärven uitto päättyi 30 vuotta sitten, jonka jälkeen kalusto kaupattiin eteenpäin tai romutettiin. Kemijoen Uittoyhdistys myi kelluvia taukotiloja, moottoreita, laitureita ja alusten runkoja keväällä 1992, ja moni niistä päätyikin itälappilaisille kenturoille.

– Hinaaja Uitto 2 oli pitkään keskustassa Hietaniemen uimarannalla, josta se siirrettiin viitostien siltatyömaalle palkin kannattajaksi, kertoo uiton historiaan perehtynyt Lauri Snellman.

Hänen isänsä Erkki Snellman työskenteli piiripäällikkönä Sodankylässä, Kemijärvellä ja Kemissä 1950-luvun alkuvuosista vuoteen 1986 asti, jolloin jäi eläkkeelle.

– Asuimme Kemijärvellä uiton konttorin talossa Pietarinkadulla, joten me kaikki viisi lasta totuimme vastaamaan olohuoneessa olleeseen uiton puhelimeen, Snellman kertoo ja lisää, että työntekijät ja työt tulivat tutuiksi.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.