Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Pääkirjoitus

Keik­ka­lää­kä­rei­den jät­ti­palk­kiot kuu­men­ta­vat tun­tei­ta – pal­ve­lui­ta ei kannata ostaa pa­nii­kis­sa, mutta yk­si­tyis­tä­mi­ses­tä ei ole järkeä ko­ko­naan luopua

Yksityiset yritykset ja yhteisöt hoitavat jo yli puolet ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluista.
Yksityiset yritykset ja yhteisöt hoitavat jo yli puolet ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluista.
Kuva: Jarno Pääkkönen

Viime viikkoina kansa on kauhistellut keikkalääkäreiden huimia palkkioita. Kovin esimerkki on Etelä-Karjalasta, jossa kolmen silmälääkärin palveluista on jouduttu maksamaan 315 000 euroa kuukaudessa.

Samaan aikaan uutiset kertovat hyvinvointialueiden valtavista säästöpaineista ja palveluiden supistamistarpeesta.

Ei ihme, että kansa on vihainen ja katkera. Myös poliitikot ovat heränneet, muun muassa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) haluaa keikkalääkäreiden palkat ruotuun (Kaleva 6.10.). Myös hyvinvointialueet ovat nostaneet ostopalveluista karsimisen yhdeksi merkittäväksi säästökeinoksi, näin muun muassa muutamat Lapin aluehallituksen jäsenet (LK 5.10.).

Se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Hyvinvointialueet joutuvat maksamaan tähtitieteellisiä palkkoja paniikissa, kun hätä on suurin. Ilman ostopalveluita potilaat jäisivät ilman hoitoa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen yksityisille on ollut vuosia poliittinen kiistakapula. Kokoomus on ajanut  palveluiden mahdollisimman laajaa ulkoistusta, vasemmistopuolueet taas ovat uskoneet julkisesti tuotettujen palveluiden paremmuuteen.

Todellisuus on samaan aikaan ajanut ohi ideologioiden. Kunnilla ei yksinkertaisesti ole ollut rahaa eikä resursseja järjestää itse palveluita, ja ostopalveluiden osuus on vuosi vuodelta kuin varkain lisääntynyt ilman sen kummempaa poliittista linjanvetoa. Kaikista julkisrahoitteista sote-palveluista yritykset tuottavat nykyään jo 17 prosenttia.

Ympärivuotisen palveluasumisen piirissä asuu Suomessa noin 52 000 vanhusta. Heistä yli puolet asuu yksityisten yritysten tai järjestöjen ylläpitämissä hoivakodeissa.

EK:hon kuuluvan Hyvinvointiala Halin ry:n laskelmien mukaan hoiva tulee noin 30 prosenttia kalliimmaksi julkisen palvelun tuotantona kuin yksityisiltä ostettuna, näin myös Rovaniemellä (LK 10.10.).

Keskustelussa niputetaan yhteen kaikki yksityisiltä ostettavat palvelut  – on sitten kyse keikkalääkäreistä tai suunniteltujen kokonaisuuksien ulkoistamisesta. Kyse on eri asioista, joilla on erisuuruinen hintalappu. Nykyinen keikkalääkärien ryöstöhinnoittelu ei ole kenenkään etu pitkässä juoksussa.

Päättäjien pitäisi tuntea paremmin kunkin palvelun hinta, tuotetaan se sitten omana tuotantona tai ostopalveluna.

Suomessa tarvitaan jatkossakin vahvaa julkista sote-alan palvelutuotantoa, se on palveluiden kivijalka. Yksityiset täydentävät tätä jatkossakin, mutta palveluiden osto pitäisi miettiä harkitusti eikä paniikissa. Yksityisen puolen tehokkuudessa ja innovaatioista voidaan ottaa julkisessakin palvelutuotannossa oppia.

P.S.

Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuoden 2006 alusta eli liki 18 vuotta sitten. Yhä löytyy yllätyksiä ajalta, jolloin Kemijoen ja Ounasjoen risteyksessä oli kaksi kuntaa. Nykyinen kaupunki joutuu maksamaan yli 50 vuoden takaisia maalaiskunnan velkoja Saarenkylän maanomistajille, kun omakotialueen tontteja oli merkitty kaavaan katualueeksi, mutta ei ollut maksettu korvauksia. Pelkästään yhden tontin osalta maksettavaa on kertynyt korkoineen liki 23 000 euroa.