Yli puolet Suomen saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Ulkosaamelaiset ovat aiemmin olleet melko näkymätön ryhmä, mutta viime vuosina myös kaupungeissa on luotu uusia tapoja ylläpitää yhteyttä omaan kulttuuriin. Kaupunkisaamelaiset ovat oikeutetusti entistä rohkeammin alkaneet vaatia heille kuuluvien oikeuksien toteutumista.
Mahdollisuus elää oman kulttuurin mukaisesti on tärkeä hyvinvoinnin voimavara, jota pitää tukea sekä saamelaiskäräjien että suomalaisen yhteiskunnan toimesta. Tarvitsemme kaupunkien alueille turvallisia kohtaamispaikkoja. Kaupunkien saamelaisyhdistyksiä tukemalla voidaan vahvistaa ulkosaamelaisten kuuluvuutta yhteisöön. Kiinnostusta on tapahtumille, käsityöpiireille, kielikursseille, kalareissuille ja mediasisällöille.
Ulkosaamelaisnuoret ja -lapset vanhempineen kaipaavat erityishuomiota kaikkien kolmen saamen kielen siirtämisessä, koska valtakieli hukuttaa vähemmistökielen helposti alleen. Vaikka kielettömyys ei ole perheiden oma vika, kaatuu lasten päivähoidon tai kielenopetuksen järjestäminen saamelaisalueen ulkopuolella liian usein vanhempien ja vapaaehtoisista koostuvien yhdistysten harteille.