Politiikka: Miksi kes­kus­ta rii­taut­ti luon­non­suo­je­lu­lain, Katri Kul­mu­ni?

Kunniamerkit: Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti myönsi tämän vuoden kun­nia­mer­kit – katso Lapin pal­ki­tut

Joulukalenteri: Mitä löytyy Lapin Kansan jou­lu­ka­len­te­ris­ta? Avaa päivän luukku tästä

Kau­no­kir­jal­li­suu­den Fin­lan­dias­ta kil­pai­le­vat esi­kois­kir­jai­li­ja, Fin­lan­dia-kon­ka­ri ja kir­jai­li­ja, jonka ro­maa­nia odo­tet­tiin 20 vuotta

STT, Kaleva
Olli Jalonen (vas.), Iida Rauma, Heikki Kännö, Sami Tissari, Eeva Turunen ja Marja Kyllönen tavoittelevat tämänvuotista kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoa.
Olli Jalonen (vas.), Iida Rauma, Heikki Kännö, Sami Tissari, Eeva Turunen ja Marja Kyllönen tavoittelevat tämänvuotista kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoa.
Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Suomen Kirjasäätiö on julkistanut kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon tämän vuoden ehdokkaat. Palkinnon saajaksi on ehdolla kuusi teosta: Olli Jalosen Stalker-vuodet (Otava), Marja Kyllösen Vainajaiset (Teos), Heikki Kännön Ihmishämärä (Sammakko), Iida Rauman Hävitys: Tapauskertomus (Siltala), Sami Tissarin Krysa (Aula & Co) sekä Eeva Turusen Sivistynyt ja miellyttävä ihminen (Siltala).

Kuudesta kirjailijasta neljälle Finlandia-ehdokkuus on ensimmäinen.

Kolme ehdokasteosta käsittelee ihmisen aiheuttamaa tuhoa

Ehdolla olevista teoksista useampi käsittelee jollain tavalla ihmisen tuhoamaa planeettaa tai sivilisaatiota.

Ensimmäistä kertaa ehdokkaana olevan Iida Rauman romaani käsittelee kouluväkivaltaa, ekokatastrofia ja Turun tuhoutumista. Hävitys on Rauman kolmas romaani.

– Koulukiusaamisen seurauksia armottomasti jäljittävä teos on yhteiskunnallisesti merkittävä puheenvuoro kaikenlaisen syrjinnän dynamiikasta. Sen äärimmäisenä päätepisteenä Rauma kuvaa päähenkilönsä psyyken hajoamista, totesi palkintoraati torstaina ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Taidemaalari ja kirjailija Heikki Kännö oli Finlandia-ehdokkaana myös vuonna 2020 Runoilija-romaanillaan. Ihmishämärä-romaanissa ihminen on tuhonnut planeettansa elinkelpoisuuden ja vanhat jumalat palaavat takaisin.

– Ihmishämärä kertoo ihmisen valtakauden päättymisestä elinympäristömme valtiaana. Kännö tuo jumalat keskelle ilmastokriisin piinaamaa maailmaa, palkintoperusteissa todetaan.

Lue lisää: Kirja-arvio: SS-miehiä, filosofeja ja taiteilijoita Heikki Kännön aateromaanissa, jossa ideat ja opit kiertävät ikuisesti palaten

Esikoisteoksellaan Finlandia-ehdokkuuden napannut pohjoiskarjalainen metsuri Sami Tissari käsittelee dystooppisessa romaanissaan sitä, miten pienestä maailmanjärjestys voi olla kiinni. Katastrofin aiheuttanut kertoja päätyy syrjäiseen erämaamökkiin ja kertoo, miksi sivilisaatio katosi.

– Krysa luo vaihtoehtoisen historian, jossa Neuvostoliitto kehittää ajattelevien koneiden verkoston. Tämä verkosto myös ennen pitkää hallitsee ihmisiä. Romaani osoittaa loistavalla tavalla spekulatiivisen fiktion voiman kulttuurikritiikin välineenä, raati kiittää.

Olli Jaloselle kuudes Finlandia-ehdokkuus

Paitsi kirjailijana myös muun muassa toimittajana, tiedottajana ja tutkijana toimineelle Olli Jaloselle Finlandia-ehdokkuus on jo kuudes. Hän on voittanut kaunokirjallisuuden Finlandian kahdesti, vuonna 1990 romaanilla Isäksi ja tyttäreksi sekä vuonna 2018 romaanilla Taivaanpallo. Jos Jalonen voittaa Finlandia-palkinnon, hänestä tulee ensimmäinen kirjailija, joka on voittanut kaunokirjallisuuden Finlandian kolmesti. Kahdesti Finlandian ovat napanneet Jalosen lisäksi Bo Carpelan ja Jukka Viikilä.

Tänä vuonna ehdokkuuden saanut Jalosen romaani Stalker-vuodet kertoo nuoresta opiskelijasta, joka palkataan raportoimaan entisten koulutoveriensa elämästä ja poliittisista asenteista salaisessa tutkimuksessa.

– Stalker-vuodet on vaikuttava läpileikkaus lähihistoriamme yhteiskunnasta ja politiikasta. Teos näyttää, että toisten seuraamiselle omistettu elämä jättää jälkeensä vain tyhjän kuoren. Jalosen proosa hurmaa lukijansa pienieleisellä varmuudella, palkintoperusteissa sanotaan.

Lue lisää: Kirja-arvio: Kaksinkertainen Finlandia-voittaja Olli Jalonen kuvaa uutuudessaan urkintakulttuuria 1970-luvun stalinistisessa Suomessa

Ensimmäistä kertaa ehdolla olevan Marja Kyllösen romaani kertoo lapsettomuudesta ja sen seurauksista, sukupolvien ketjusta ja selittämättömistä voimista. Vainajaiset on Kyllösen kolmas romaani.

– Kyllösen romaanin keskiössä on suvereeni ja väkevä kieli, joka kutoo itsestään teoksen unenomaisen maailman. Vainajaiset on sukellus sukupolvet ylittävään syyllisyyteen, kateuteen ja vaikenemiseen. Teos kylvää pelkoa, mutta tarjoaa silti toivon mahdollisuuden, raati toteaa.

Arkkitehti ja kirjailija Eeva Turusen teoksen kertoja tyhjentää kuolleen ukkinsa taloa, järjestää hautajaisia ja yrittää suoriutua täydellisesti, vaikka se ei ole mahdollista. Ehdokasteos on Turusen toinen romaani. Myös Turunen on ensimmäistä kertaa Finlandia-palkinnon ehdokkaana.

– Turusen romaani luovii empatian ja turhautumisen välillä eri sukupolvien tilinteon hetkellä. Romaanin säemäinen ja dialoginen ilmaisumuoto ohjaa lukijan huomion kielen nyansseihin, arvioi palkintoraati.

"Kärki oli kapea"

Valintalautakunnan puheenjohtajana toimiva kirjallisuudentutkija Veli-Matti Pynttäri kertoo, että lautakunta luki ehdokkaiden valitsemiseksi lähes 200 kirjaa.

Lue lisää: Kalevan Sanna Keskinen luki lähes 200 kirjaa valitessaan Finlandia-ehdokkaita – pandemian kaiut näkyvät kaunokirjallisuudessa brutaaleina väkivallan kuvauksina

– Se on valtava urakka. Siitä saa hyvän katsauksen siitä, että minkälaista kirjallisuutemme tällä hetkellä on.

Valintalautakunnan muut jäsenet olivat Kalevan vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen sekä HS Vision tuottaja Anu-Elina Lehti.

Vaikka ehdokkaissa on useampi ilmaston tai sivilisaation tuhoa käsittelevä teos, ehdokkaiden valinnassa ei mietitty juurikaan teosten teemoja tai aiheita.

– Tiettyä dystooppista kerrontaa siellä oli, visioita, jotka eivät ole kauhean kauniita. Mutta kun valintoja tehtiin, niin emme me niitä aiheita ja teemoja miettineet, vaan kaunokirjallisen kerronnan laatua ja syvyyttä, Keksinen summaa.

Pynttärin mukaan valintalautakunta teki ehdokasvalinnat melko yksimielisesti, eikä erimielisyyksiä juurikaan ollut.

– Kärki oli kapea, Lehti toteaa.

Suosikkiaan kuudesta ehdokkaasta lautakunta ei kuitenkaan osaa valita.

– Nämä kuusi olivat meidän suosikkimme. Viisi (suosikkia) olisi vaikea valita, Lehti kertoo.

Finlandia jaetaan kolmessa kategoriassa

Tänä vuonna 39. kerran valittavan kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan valitsee piispa Mari Leppänen.

– Tuntuu suurelta etuoikeudelta päästä sukeltamaan tämmöisen kaunokirjallisuuden pariin, josta ainakin lautakunnan puheenjohtaja antoi sellaisen kuvan, että se voi tarjota pakopaikkaa tästä maailmasta mutta myös haastaa ymmärtämään maailmaa.

Leppäsen mukaan voittajakirjan tulisi ainakin koskettaa, muuttaa omaa ajattelua, viedä uusille urille sekä jättää jäljen. Hän kertoo varanneensa aikaa luku-urakkaan.

– Menen mökille rauhaan, siellä saan olla kirjojen kanssa ja keskittyä tähän urakkaan.

Voittajat ja lukijoiden suosikit kolmessa kategoriassa julkistetaan 30. marraskuuta. Jokainen palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Finlandia-palkinto perustettiin vuonna 1984. Siitä kilpailivat vuoteen 1989 asti kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjat, kunnes tietokirjoille perustettiin oma Finlandia-palkintonsa. Lisäksi Finlandia-palkinto jaetaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden kategoriassa.

Viime vuonna kaunokirjallisuuden Finlandian voitti Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto.

Kuusi kirjailijaa

Olli Jalonen. Syntynyt 1954 Helsingissä. Finlandiat teoksista Isäksi ja tyttäreksi (1990) ja Taivaanpallo (2018).

Marja Kyllönen. Syntynyt 1975 Kajaanissa. Esikoisteos Lyijyuuma 1997.

Heikki Kännö. Syntynyt 1968 Turussa. Teos Runoilija oli Finlandia-ehdokas 2020.

Iida Rauma. Syntynyt 1984 Littoisissa. Esikoisromaani Katoamisten kirja 2011.

Sami Tissari. Syntynyt 1971 Kuopiossa. Työskenteli metsurina 20 vuotta. Krysa on Tissarin esikoisromaani.

Eeva Turunen. Syntynyt 1983 Tampereella. Esikoisproosateos Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa ilmestyi 2018.