Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

Tokion olympialaiset: Mira Pot­ko­nen iski itsensä jatkoon ja voiton päähän mi­ta­lis­ta

Ka­tu­pö­ly lisää sai­raus­pois­sao­lo­ja, mutta ehkä vain syys­puo­lel­la – "Ka­tu­pö­lyn määrää voidaan vä­hen­tää suo­si­mal­la kit­ka­ren­kai­ta"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan kymmenen mikroramman nousu katupölypitoisuudessa lisäsi kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloja melkein kahdella prosentilla.

Sähköautojen yleistyminen vähentää polttoaineperäisiä pienhiukkasia katujen varsilla. Samalla jarrujen, renkaiden ja hiekoitusmateriaalin suhteellinen merkitys ilman saastuttajina kasvaa.
Sähköautojen yleistyminen vähentää polttoaineperäisiä pienhiukkasia katujen varsilla. Samalla jarrujen, renkaiden ja hiekoitusmateriaalin suhteellinen merkitys ilman saastuttajina kasvaa.
Kuva: Jussi Saarinen

Katupölyn ja sen hiukkasten hengittäminen näyttävät lisäävän selvästi sairauspoissaoloja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)  tutki asioiden yhteyttä Helsingissä, jossa työntekijöitä koskeva aineisto kerättiin kaupungin palkkalistoilla olevista henkilöistä.

Kun katupölyn hiukkasten pitoisuus oli kaupunki-ilmassa korkea, oli poissaoloja selvästi enemmän kuin alhaisemman hiukkaspitoisuuden aikana.

Henkilöstöryhmien välillä altistuseroja

Helsingistä kerätty tutkimusaineisto oli vuosilta 2002-2017. Tänä aikana katupölyhiukkasten pitoisuus oli keskimäärin viisi mikrogrammaa kuutiometrissä hengitysilmaa.

Korkeimmillaan pitoisuus oli peräti 89 mikrogrammaa kuutiossa.

Syy-seuraussuhde vaikutti varsin voimakkaalta. Kun katupölyn sisältämien karkeiden hiukkasten pitoisuus kasvoi kymmenellä mikrogrammalla, lisääntyivät sairauspoissaolot lähes kahdella prosentilla.

Henkilöstöryhmien välillä havaittiin merkittäviä eroja. Katupölypitoisuus vaikutti keskimääräistä voimakkaammin raitiovaununkuljettajien sairaspoissaoloihin, mikä tutkijoiden mukaan selittyy voimakkaammalla altistuksella katupölylle.

Kevään hiukkaset ehkä vähemmän haitallisia

Katupölyn pitoisuus vaihtelee eri vuodenaikoina, mutta hiukkasia on kaupunkien hengitysilmassa läpi vuoden. Korkeimmillaan pitoisuudet ovat yleensä keväällä, kun pölyämässä on esimerkiksi renkaiden alla kuluvan asvaltin ohella talvella käytetty hiekoitusmateriaali.

THL:n tutkimuksessa katupölypitoisuus ei kuitenkaan näyttänyt keväällä olevan yhteydessä sairauspoissaoloihin.

Seikka saattaa selittyä pienellä aineistolla, mutta taustalla voi olla myös toistaiseksi tuntemattomia tekijöitä.

– On mahdollista, että keväällä karkeat hiukkaset ovat vähemmän haitallisia, toteaa johtava tutkija Timo Lanki THL:stä.

Sähköautot vähentävät pienhiukkasia

Liikenteessä muodostuva katupöly koostuu niin sanotuista karkeista hiukkasista. Vaikka ne ovat ihmissilmin hyvin pieniä, on hiukkasten koko kuitenkin selvästi suurempi kuin esimerkiksi polttoaineiden poltossa syntyvien pienhiukkasten.

Katupölyä muodostuu tien pinnan ja hiekoitusmateriaalin ohella muun muassa autojen jarruista, kytkimistä ja renkaiden kumihiukkasista.

Kun autokanta sähköistyy, kaupunkiliikenteessä syntyvä pienhiukkaspitoisuus laskee. Samalla karkeiden katupölyhiukkasten suhteellinen merkitys hengitysilman saastuttajana kasvaa.

– Katupölyn määrää voidaan vähentää suosimalla kitkarenkaita nastarenkaiden sijaan sekä huolehtimalla tehokkaasta pölyntorjunnasta kaupungeissa, muistuttaa Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä.

HSY rahoitti THL:n toteuttaman tutkimuksen.

Hiukkasten mukana kulkeutuu myrkkyjä

Tutkijoiden mukaan katupölyn terveysvaikutuksista ei tiedetä vielä riittävästi.

Katupölyllä on kuitenkin tutkimuksissa havaittu olevan yhteyksiä niin sairastumisiin kuin kuolleisuuteenkin.

Hengityselimistöön päässeet hiukkaset ovat haitta jo sinänsä, mutta niiden mukana elimistöön päätyy myös haitallisia aineita, kuten kvartsia, metalleja ja bakteeriperäisiä myrkkyjä.