Kansien vä­lis­sä: Puo­lus­tus­pu­he ihmisen ja poh­joi­sen luonnon va­pau­del­le

Maa joka ei koskaan sula – Inkeri Markkula (2021)

Kohtalon sanelema lumimyrsky saartaa keskelleen Unnin ja Jonin sytyttäen heidän välilleen erityisen yhteyden. Vuosi myöhemmin Unni palaa Kanadan arktiselle Baffininsaarelle tutkimaan Pennyjäätikön sulamista. Samalla hän etsii epätoivoisesti salaperäistä Jonia. Mihin Jon on kadonnut? Kolmekymmentä vuotta aikaisemmin raskaana oleva nuori nainen antautuu arktisen armoille, vaeltaa tundralla päämääränään ehtiä ajoissa Quebeciin.

Inkeri Markkulan romaani Maa joka ei koskaan sula on kannanotto arktisen alueen ilmastonmuutokselle. Mitä tapahtuu, kun jäätikkö sulaa tuhoten samalla luonnon ja ihmisten elinolot? Unnin ja Jonin kautta teos käsittelee myös alkuperäiskansojen asemaa ja väkivaltaista sulauttamista valtaväestöön. Kirjailija lähestyy raskasta aihetta hienovaraisesti kunnioituksella ja lähteisiin nojaten.

Teos on kaunis, suorastaan viettelevä kuvaus pohjoisen karusta luonnosta ja ihmisistä sekä koti-ikävästä. Tarina etenee sujuvasti aikatasolta toiselle kuvaten inhimillisellä tavalla henkilöiden taustoja ja suhteita, eroperhearkea ja ihmisen kaipuuta juurilleen.