Kuusi mil­joo­naa mur­hat­tua vel­voit­taa si­nut­kin kat­so­maan pa­huut­ta silmiin

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

Pääkirjoitus

Kaikki ta­lou­den tun­nus­lu­vut osoit­ta­vat nyt alas­päin, eikä taan­tu­maa voida enää välttää – hal­li­tuk­sen on lei­kat­ta­va lisää, jos se aikoo pysyä ta­voit­teis­saan

Kaikki talouden tunnusluvut osoittavat nyt alaspäin, eikä taantumaa voida enää välttää. Hallituksen on leikattava lisää, jos se aikoo pysyä tavoitteissaan.

Enää ekonomistien ei tarvitse esittää optimistia – Suomen talous matkaa vääjäämättömästi kohti taantumaa. Pessimistisimmät puhuvat jo lähestyvästä lamasta, jolla tarkoitetaan erittäin vakavaa ja pitkäkestoista talouden taantumaa.

Suomen bruttokansantuotteen volyymi pieneni kolmannella vuosineljänneksellä eli heinä-syyskuussa 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja jäi 1,2 prosenttia vuoden takaista tilannetta alemmalle tasolle (LK 1.12.). Eikä edessä näy parempia aikoja. Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kommentoi Tilastokeskuksen lahjomattomia talouslukuja harvinaisen suorasukaiseen tyyliin viestipalvelu X:ssä. "Ensituntuma: karmeat luvut. Mikä täällä kasvaa? Ei mikään. Supistui: Vienti ja tuonti, kulutus (yksityinen ja julkinen), investoinnit (yksityiset ja julkiset) sekä varastot. Eli kaikki."

Suomen tuotanto alenee parhaillaan rajusti ja alamäki on vasta alussa. Bruttokansantuotteen laskun ennakoidaan jatkuvan vähintäänkin talven yli. Jo nyt vienti on laskenut 1,8, yksityinen kulutus 0,6, julkinen kulutus 2,7 ja investoinnit 1,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.  Ensi vuoden vientiennusteet ovat laskevia, ja viennin arvioidaan jäävän jo tänä vuonna noin kahdeksan prosenttia viime vuotta pienemmäksi.

Taustalla vaikuttavat globaalin taloustilanteen lisäksi vanhat tutut rakenteelliset ongelmamme. Suomen viennistä kaksi kolmasosaa suuntautuu Eurooppaan, joka sekin taantuman rajoilla. Lisäksi kolmasosa viennistämme perustuu matalan jalostusarvon tuotteisiin, kuten puuhun, polttoaineisiin ja perusmetalleihin.

Taantuma haastaa hallitusnelikon, joka joutuu etsimään keväällä todennäköisesti lisää säästökohteita.
Taantuma haastaa hallitusnelikon, joka joutuu etsimään keväällä todennäköisesti lisää säästökohteita.
Kuva: MAURI RATILAINEN

Taloustieteessä taantumalla tarkoitetaan tilannetta, missä talous supistuu selvästi kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä. Pitkittyessään taantuma voi muuttua lamaksi, jollainen Suomessa on koettu vain kahdesti – 1930- ja 1990-luvulla. 1970-luvun huonoa taloustilannetta on kutsuttu vakavaksi taantumaksi. Sen sijaan 2008 finanssikriisi jäi taantumaksi.

Tältä pohjalta voisi olettaa, että lamapuheet ovat tässä tilanteessa liioittelua.

Vaikka lamaa ei olisi tulossa, taantumassakin riittää murehdittavaa varsinkin yhteiskunnallisten tukien varassa eläville pienituloisille. Tukileikkauksia parhaillaan työstävä Suomen hallitus joutunee etsimään lisää leikattavaa tai muita sopeutustoimia jopa puolen miljardin euron edestä jo tulevana keväänä. Vielä syksyllä hallitus oli sitä mieltä, että mahdollisista uusista sopeutuksista päätetään vasta 2025.

Monet hallituksen kaavailemista säästöistä liittyvät työllisyyden parantamiseen. Se tuskin paranee taantumassa, pikemminkin päinvastoin. Lisämurhetta päättäjille ovat tuoneet hyvinvointialueiden ennakoitua suuremmat alijäämät ja kuntien ennakoitua pienemmät valtionosuudet.

Hallitusohjelman mukaan hallitus on valmis tekemään uusia toimia, jos se ei pääse julkisen talouden vahvistamistavoitteeseensa – juuri näin on käymässä. Lisäleikkaukset eivät ole välttämättä edes kaikkien hallituspuolueiden mieleen, mikä ennakoi talouskriisin lisäksi poliittista kriisiä.

Valtiovarainministeriössä on jo alettu valmistella uusia sopeutustoimia. Valmisteilla on myös uusi talousennuste, josta odotetaan aiempaa huomattavasti synkempää. Vielä syyskuussa ministeriö ennusti, että Suomen bkt kasvaa 1,2 prosentilla 2024. Enää sellaisesta ei edes uneksita.

P.S.

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio hidastui euroalueella marraskuussa 2,4 prosenttiin – lokakuussa luku oli 2,9 ja sitä ennen alle kolme viimeksi heinäkuussa 2021. Suomessa inflaatio hidastui marraskuussa peräti 0,8 prosenttiin. Inflaation lasku on ollut laaja-alaista ja jatkuvaa, mikä on herättänyt toiveen myös korkojen laskusta. Juuri sitä tarvitaan talouden elpymiseen. Ehkäpä tämä taas tästä.