Niin kiva kun se on reissussa käydäkin, kotiinpaluu se vasta mahtavaa onkin. Junan kyydissä palaavaa matkustajaa tervehtivät viehkeät peräpohjalaispöpeliköt joiden ylle Korkalovaara ufonmallisine vesitorneineen aina yhtä yllättäen tuntuu ilmaantuvan. Jos keskustaa kohti suuntaava matkustaja välttää taksien houkutuksen ja päättää helliä monta tuntia junan penkeillä puutuneita raajojaan kävelyretkellä, häntä vastaan nousee uljaana Kari Huhtamon suunnittelema Lapin jälleenrakentamisen muistomerkki.

Tiedän teräsveistoksen jakavan ulkomuodollaan mielipiteitä, mutta itselleni se on ronskiudessaan rakas maamerkki ja voitokkaasti taivaita kohti kiemurrellen kuvastaa oivallisesti niitä ankaria olosuhteita missä maakuntamme joutui Lapin sodan jälkeen olemassaoloaan rakentamaan. Kun monet monumentit maailmalla ovat pystytetyt jonkun yhden luurankoja kaapistaan tursuavan suurmiehen muiston kiiltokuvalle, jälleenrakennuksen muistomerkki on mahtava muistutus Lapin ihmisten yhteisistä ponnisteluista.