Joukko paikallisia kulttuuritoimijoita vaatii Rovaniemen kaupungilta yhteisöllisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen soveltuvia tiloja. Elokuvantekijä ja tuottaja Arttu Nieminen kutsui koolle Kulttuuriyhdistys Valsan ja muita tahoja, jotka lähettivät viime torstaina Rovaniemen kaupungille ja kaupunginvaltuustolle sähköpostitse adressin aiheesta. Sen allekirjoittajina on 14 rovaniemeläistä yhdistystä tai järjestöä, sekä vajaat 500 yksityishenkilöä.
Kulttuuritilan puutetta on havainnollistettu haltuunotolla: tyhjilleen jääneessä, vanhassa VR:n makasiinissa Lampelankadulla on järjestetty elo–syyskuussa kaksi kertaa luvatta kulttuuritapahtuma. Adressin liitteenä on Niemisen tapahtumista koostama video.
”Rovaniemi kaipaa pysyvää kulttuuritilaa, joka toimii yhteisöllisenä kohtauspaikkana, tapahtumien alustana ja toteuttamisen tilana ilman haastavaa byrokratiaa ja painetta taloudellisesta tuottavuudesta”, adressissa perustellaan.
Kulttuuritoimijoiden visiossa vanhat puurakenteiset makasiinihallit voisivat kukoistaa yhteisöllisen kulttuurin alustana tulevassa liikerakennusten ja asuinkerrostalojen kaupunginosassa.
”Makasiinien hallit voisivat tarjota upean alkuillan keikkapaikan, markkina-alueen, designkujan, näyttelytilan, festivaalialueen, katutaidegallerian, kahvilan, skeittiparkin ja paljon muuta, mikä kohottaisi kaupunginosan viehättävyyttä”, adressissa kuvaillaan.
Makasiinirakennus sijaitsee vastapäätä rakenteilla olevaa Minimani-tavarataloa ja sen tontti on kaavoitettu liikerakentamiselle. VR:n edustajan mukaan kauppa tontista on tarkoitus vahvistaa ensi kesänä.
Viimeisin tilan haltuunotto järjestettiin Taiteiden yönä 7. päivä syyskuuta. Makasiinit haltuun -tapahtuman ohjelmassa oli muun muassa elävää ja elektronista musiikkia, esittävää taidetta, graffitimaalaus-työpaja, avoin esiintymislava open mic -hengessä sekä vegaaninen pop up -ravintola. Ohjelma ja käytännön järjestelyt, kuten äänentoisto ja valot rakentuivat kaikki parin parin päivän varoitusajalla.
Myös Kulttuuriyhdistys Valsa ry:n jäsen Eveliina Paksuniemi ja rovaniemeläinen katutaideaktiivi Miikka Räisänen olivat mukana tapahtuman toteuttamisessa.
Paksuniemen arvion mukaan osallistujia oli tapahtumassa kaikkiaan viitisensataa. Kolmikon mukaan innokas vastaanotto kertoo siitä, että tilausta tämän tyyppiselle toiminnalle on.
Rakennuksen haltuunotto luvatta ei ole toiminnan päämäärä, he kuitenkin painottavat.
– Rovaniemeltä puuttuu matalan kynnyksen esittävän taiteen ja yleisötapahtumien tila, ja tässä olisi yksi ehdotus venueksi, Arttu Nieminen sanoo.
– Haluamme näin avata keskustelun ja näyttää positiivista esimerkkiä, millaista toimintaa soveltuvaan tilaan voisikaan syntyä kaupunkilaisten iloksi.
Seuraavaa tapahtumaa he ehdottavat pidettäväksi vanhalla rautatieasemalla Poromiehentiellä. Keskustelu kaupungin kanssa on jo käynnistetty.
Vuonna 1909 valmistunut puurakennus on ollut tyhjillään siitä lähtien, kun Rovaniemen kuvataidekoulu muutti pois kesällä 2016.
Adressin tavoitteena on ennen kaikkea pysyvä, yhteisölliseen kulttuuritoimintaan ja yleisötapahtumiin soveltuva, kohtuullisen vuokran ja matalan byrokratian tila.
– Se mahdollistaisi verkostoitumisen ja yhteistyön niin yhdistysten, yrittäjien, ammattilaisten kuin harrastajien kesken. Kun sopiva tila puuttuu, moni asia jää toteutumatta, Eveliina Paksuniemi sanoo.
Esimerkiksi Rovaniemen kulttuuripalvelukeskuksen hallinnoima Wiljami Kansantalossa on kolmikon kokemuksen mukaan varsin varattu, eikä sovellu kaikenlaisiin tapahtumiin.
Paksuniemi toimi kulttuuriyhdistys Valsan puheenjohtajana sen toimiessa Valistustalossa ennen talon purkamista. Hänen mukaansa Valsan nykyinen tila Metsätalossa ei sovellu yleisötapahtumien järjestämiseen.
– Monen kulttuuritoimijan energia myös kuluu jatkuviin muuttoihin, tilojen etsimiseen ja niiden puutteeseen. Se kaikki on pois itse sisällöstä, hän harmittelee.
Valsan lisäksi muun muassa Nukketeatteriyhdistys menetti toimitilansa rautatieläisten talossa, minkä jälkeen kaupungin tilaliikelaitos vuokrasi sen sisustusyritykselle.
Osaa nykyisistä kulttuuritiloista uhkaa ennen pitkää purkaminen ja ne voivat olla terveydelle haitallisessa kunnossa.
– Esimerkisi Rakkatien bänditiloille tulisi löytää korvaavat tilat, Miikka Räisänen sanoo.
Lue lisää: Uniikki ja monimuotoinen Lampela
Yhdistykset ja järjestöt mukana adressissa
Kulttuuriosuuskunta Dead Standing Tree, Kulttuuriyhdistys Valsa, Lapin Taiteilijaseura, Lapin Yliopiston ylioppilaskunta, Pohjoinen mediakulttuuriyhdistys Magneetti, Cinema ry, Katukulttuuriyhdistys Transcendent, Gos Lea Underground, Sanaseura, Lapin Vasemmistonuoret, Kuuranvalkeat, Ale ry, Teatteri Liikutus, Rovaniemen Vihreät.
– Tällä hetkellä, kaupungin uudistamisohjelman ollessa parhaillaan päätöksenteossa, ovat kaupungin mahdollisuudet rajalliset. Kulttuuripalvelut osana vapaa-ajan palveluja joutuvat säästämään merkittävästi vuosina 2019 ja 2020. Tilanne on uuden kehittämisen kannalta harmillinen. On selvää, että kulttuuritoimijoiden omaehtoinen tekeminen tekee kaupungista monella tapaa elävän.
– Tilojen puute tulee usein keskusteluissa esiin ja varmasti sillä on vaikutusta myös tapahtumien määrään. Tilojen riittämättömyyteen on yritetty löytää myös ratkaisuilla, jossa kulttuurisisältöjä viedään osaksi erilaisia tapahtumia. Ratkaisu ei toki ratkaise tilaongelmaa, mutta se tarjoaa osaltaan kulttuurille tilaisuuksia nousta esiin.
– Taloudellinen tilanne on vaikuttanut moneen asiaan, niin tähänkin. Kulttuuritoimijoiden keskuudessa tekemämme kyselyn avulla saimme paljon arvokasta tietoa. Hyvä asia kuitenkin on, että tehdyn kyselyn jälkeen on toimijoita, jotka ovat löytäneet toimintaansa soveltuvia tiloja.
– Kulttuuritoimijoille suunnattu tila-avustus voisi uutena avustusmuotona olla merkittävä apu, mikäli avustusmuodon resursointi mitenkään olisi mahdollista. Toiseksi varovaisesti pohdin, voisiko kaupungin palveluverkkojen karsimiset tuoda apua kulttuuritoimijoiden tilatarpeeseen.
– Jokaisessa näistä on varmasti puolensa. Uusiin luoviin ratkaisuihin liittyy usein kulttuurihistoriallisesti kiinnostavia kohteita ja luovan talouden idearikkaita ratkaisuja. Niitä ja niiden tekijöitä on varmasti tarjolla myös Rovaniemellä.
– Kyllä, näin uskon, sillä Rovaniemellä on mielestäni runsaasti kulttuuritoimijoita, joilla on taitoa ja halua ottaa vastuuta erilaisten vaihtoehtojen rakentamisesta ja toimijuudesta.