Kiekko suhahtaa lavasta toiseen, kun Ville Sääskilahti ja Pauli Ruotsalainen luistelevat Rommelin kentällä Rovaniemellä.
Alkamassa on Ounasvaaran koulun kolmas- ja neljäsluokkalaisten vapaaehtoinen liikunta- ja pallopelikerho. Rovaniemen Kiekon vetämä kerho on yksi harrastamisen Suomen mallin viikottaisista ryhmistä.
Sääskilahti ja Ruotsalainen valitsivat pallopelikerhon, koska heistä liikunta on hauskaa. Ryhmässä on pelattu muun muassa sählyä, pingistä ja koripalloa.
Poikien mielestä paras aika on nyt alkamassa, kun kerhoaikoina pääsee ulos luistelemaan.
– Välillä vähän väsyttää tulla tänne koulun jälkeen, mutta sitten täällä onkin aina tosi hauskaa, Ruotsalainen sanoo.
Kalli-kerho on suosittu
Harrastamisen Suomen mallin ideana on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa, maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Kerhot järjestetään välittömästi ennen koulupäivän alkua tai sen jälkeen.
Tänä talvena toiminnassa on mukana 17 Lapin kuntaa. Pelkästään Rovaniemellä on tarjolla 118 erilaista ryhmää.
Harrastukset valitaan oppilaiden toiveiden mukaan. Monissa kunnissa tarjolla on esimerkiksi taide- ja kokkikerhoja.
Keskiviikkona päättyneessä kyselyssä Rovaniemen alakoululaiset toivoivat eniten jalkapalloa, leipomista ja kuvataidekerhoja. Yläkoululaisten kiinnostuksen kohteet ovat osittain samat: he toivoivat leivonnan ja jalkapallon lisäksi kuntosalikerhoa.
Tällä hetkellä Rovaniemellä voi kokeilla myös esimerkiksi crossfitiä, joogaa tai painonnostoa.
Sodankylässä laajin tarjonta on Tähtikunnan koululla. Siellä oppilaat voivat valita esimerkiksi lautapelikerhon, ilmaisutaidon, mediakerhon tai polkupyörän rassauskerhon. Torniossa Arpelan koululla voi harrastaa kädentaitoja ja sirkusta.
Korvatunturin koululla Savukoskella toimii tällä hetkellä muun muassa jalkapallokerho, kuntosalikerho ja extreme-kerho.
Extreme-kerho perustettiin, jotta mukaan saataisiin mahdollisimman paljon oppilaiden toivomia lajeja, sanoo sivistysjohtaja-rehtori Joonas Rentola.
Oppilaat ovat käyneet kokeilemassa esimerkiksi köysiratakiipeilyä, laskettelua ja keilailua. Osa lajeista on vaatinut matkustamista naapurikuntiin.
Keminmaassa lasten ja nuorten harrastustoiveita kysyttiin edellisen kerran viime viikolla. Eniten toivottiin parkouria, lumilautailua, laskettelua ja kuntosaliharjoittelua.
Kaikkia näitä järjestetään jo, kertoo Keminmaan kunnan vapaa-aikasihteeri Sanna Jussila.
Parkouria on tarjolla Keminmaan naisvoimistelijoiden vetämässä liikunta- ja temppuilukerhossa. Erityisesti suosittu on Kalli-kerho, jossa nuoret pääsevät Kallinkankaalle laskettelemaan. Omia välineitä ei tarvitse olla, vaan ne voi lainata laskettelukeskuksesta.
Moni on päässyt Kalli-kerhon kautta ensimmäistä kertaa laskettelemaan.
Toiveissa skeittilautakerho
Kaikkia toiveita kunnat eivät pysty toteuttamaan. Esimerkiksi Ranualla haaveeksi jäivät frisbeegolf, biljardi ja pingis.
Rovaniemeläisellä Taipaleen koululla tokaluokkalainen Elli Haapanen haaveilee skeittilautakerhosta, koska hänellä on skeittilauta ja hän haluaisi oppia tekemään sillä temppuja.
Ekaluokkalainen Senni Rantakangas puolestaan toivoisi kerhoa, josta "opetetaan sitä, mitä pyydetään".
Rantakangas haluaisi oppia ainakin tekemään kärrynpyöriä ja seisomaan käsillä ilman tukea. Taipaleen koululla järjestetään jo parkourkerhoa, mutta siellä ei opi Rantakankaan mielestä tarpeeksi uusia asioita.
Tällä hetkellä tytöt käyvät parkourin lisäksi harrastamisen Suomen mallin kautta järjestetyssä taidekerhossa. Heidän mielestään sielläkin on kivaa.
Taipaleen koulun 32 oppilaasta 28 osallistuu johonkin koulun järjestämistä kerhoista.
Kaikissa kouluissa prosentti ei ole yhtä hyvä: harrastamisen Suomen mallin kerhoihin osallistuu tällä hetkellä noin 22 prosenttia kaikista Rovaniemen peruskoululaisista.
Keminmaassa luku on noin 13 prosenttia. Sanna Jussila katsoo silti, että malli on toimiva.
– Kerhoissa on mukana useita oppilaita, joilla ei ole aiemmin ollut mitään harrastuksia.
Harrastamisen Suomen malli
Ensimmäinen pilotti järjestettiin keväällä 2021. Tällä ja viime lukukaudella toimintaan on osallistunut reilusti yli 200 Suomen kuntaa.
Toiminnan kohderyhmänä ovat perusopetuksen vuosiluokkien 1–9 oppilaat.
Kunnat hakevat valtiolta avustusta toiminnan järjestämiseen. Viime vuonna avustusta jaettiin kaikkiaan 14,5 miljoonaa euroa.
Tähän asti kuntien omavastuuosuus kustannuksista on ollut 20 prosenttia. Tulevana lukuvuonna osuus nousee 25 prosenttiin.
Avustusta myönnetään kunnille, mutta harrastusten järjestäjinä voivat toimia myös yksityisen tai kolmannen sektorin edustajat.
Tavoitteena on juurruttaa malli pysyväksi toimintatavaksi kunnissa.
Kunnat päättävät ensi vuodelle haettavista rahoista lähiviikkoina, sillä avustushaku on parhaillaan käynnissä.
Yksi harrastamisen Suomen mallin ongelmista liittyy oppilaiden kuljetuksiin.
Toiminnan järjestämistä varten myönnettävää avustusta ei saa käyttää koulukuljetusten lisäkustannuksiin. Tämä asettaa kuljetusoppilaat epätasa-arvoiseen asemaan, jos heille ei pystytä järjestämään kerhon jälkeen kyytiä kotiin.
Avustusta sen sijaan voi käyttää perusteltuihin kuljetuskustannuksiin harrastuspaikoille. Esimerkiksi Keminmaassa tämä tarkoittaa, että Kalli-kerhoon osallistuvat koululaiset saavat kyydin koululta Kallinkankaalle laskettelemaan, mutta sieltä vanhempien on järjestettävä lapsille kuljetus kotiin.
– Meilläkin on kuljetusoppilaita, eli ei se ihan tasapuolista ole, sanoo Sanna Jussila.
Kuljetusten lisäkustannukset on kuitenkin mahdollista sisällyttää hankkeen kokonaiskustannuksiin, kertoo Harrastamisen Suomen mallin koordinaattori Tarja Vartiainen.
Näin ollen kunta voi käyttää omarahoitusosuutensa ylimääräisten kyytien järjestämiseen. Näin on toimittu esimerkiksi Savukoskella.
Toinen haaste liittyy ohjaajien saatavuuteen. Monissa kunnissa on ollut vaikeuksia löytää kerhoille vetäjiä. Osaa kerhoista vetävät opettajat ja koulunkäynninohjaajat, osaan on saatu apua järjestöiltä.
