J. D. Vance Münc­he­nis­sa: Eu­roo­pas­sa on val­loil­laan sa­nan­va­pau­den ja de­mo­kra­tian vas­tai­nen ajat­te­lu­ta­pa – ­si­vuut­ti ko­ko­naan Uk­rai­nan ja Venäjän pu­hees­saan

Helsinki/München
Yhdysvaltain varapresidenti J. D. Vance puhui Münchenin turvallisuuskonferenssissa perjantaina.
Yhdysvaltain varapresidenti J. D. Vance puhui Münchenin turvallisuuskonferenssissa perjantaina.
Kuva: Tobias Schwarz / AFP / Lehtikuva

Yhdysvaltain uusi varapresidentti J. D. Vance sivuutti kokonaan Ukrainan sodan ja Venäjän aiheet Münchenin turvallisuuskonferenssissa perjantaina pitämässään puheessa. Sen sijaan Vance ampui kansainvälistä yleisöään täyslaidallisella yhdysvaltalaisen laitaoikeiston suosimia puheenaiheita vaalikampanjamaisessa esiintymisessään.

– Presidentti (Donald) Trumpin hallinto on kiinnostunut eurooppalaisesta turvallisuudesta, mutta uhka, josta olen eniten huolissani, ei ole Venäjä, Kiina tai mikään ulkoinen uhka. Sen sijaan olen huolissani Euroopan vetäytymisestä yhteisistä arvoistamme, Vance sanoi.

Vancen mukaan ulkoisia uhkia suurempi on Eurooppaan kohdistuva "sisäinen uhka". Tällä hän tarkoitti laitaoikeistoon ja disinformaatioon kohdistuvaa viranomaistoimintaa, jota hän pitää epädemokraattisena.

Vance arvosteli puheessaan kahteen otteeseen sitä, että Romanian presidentinvaalien tulos peruttiin tuomioistuimen päätöksellä. Tuomioistuimen päätös liittyi Venäjän epäiltyyn vaalihäirintään.

– Jos demokratianne voidaan tuhota ulkomaisilla mainoksilla, ne eivät olleet kovin vahvoja alun perinkään, Vance sanoi Venäjän vaikutuskampanjoista sosiaalisessa mediassa.

"Jos pelkäätte omia äänestäjiänne..."

Kansainvälisen turvallisuuspolitiikan suurkokouksessa Vance päätti nostaa esiin puheissaan yksittäisiä oikeusjuttutapauksia eri puolilta Eurooppaa, kuten vuodelta 2022 peräisin olevan tapauksen, jossa aborttiklinikan lähellä rukoillut mies tuomittiin julkisen rauhan häirinnästä. Maininnan sai myös Ruotsin koraaninpolttaja Salwan Najem, joka tuomittiin kuun alussa ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sakkoihin kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Vancen mukaan Euroopassa on valloillaan sananvapauden ja demokratian vastainen ajattelutapa, joka kylmän sodan aikaan esiintyi rautaesiripun tuolla puolen Neuvostoliiton satelliittivaltioissa.

– Kylmän sodan aikaan hiljennettiin toisinajattelijoita ja peruttiin vaaleja, olivatko he hyviksiä? Eivät olleet, ja luojan kiitos he hävisivät kylmän sodan. -- Ei ole turvallisuutta, jos teitä eivät kiinnosta kansanne mielipiteet. Jos pelkäätte omia äänestäjiänne, ei Amerikka voi tehdä mitään puolestanne. Teillä on oltava demokraattinen mandaatti, Vance sanoi.

Von der Layen varoittaa Ukrainan pettämisestä

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen varoittaa, että petetty Ukraina voisi vahingoittaa myös Yhdysvaltojen etuja. Von der Leyen korosti tänään Saksassa Münchenin turvallisuuskonferenssissa pitämässään puheessa, että Eurooppa on vahvempi, kun se työskentelee Yhdysvaltojen kanssa yhteisiä uhkia vastaan.

Von der Leyenin mukaan Yhdysvaltojen ja Euroopan on tehtävä yhteistyötä, jotta viimeisen kolmen vuoden kauhut Ukrainassa eivät toistu.

– Putin sanoo olevansa valmis tapaamaan, mutta millä ehdoilla? Putinin on osoitettava, että hän on luopunut Ukrainan tuhoamisesta. Petetty Ukraina heikentäisi Eurooppaa, mutta myös Yhdysvaltoja.

Presidentti Donald Trump väitti aiemmin USA:n ja Venäjän edustajien tapaavan Münchenissä tänään. Trumpin mukaan myös Ukraina oli kutsuttu tapaamiseen. Ukrainan ja Venäjän edustajat ovat kuitenkin kiistäneet sovitun tapaamisen.

Kauppasodassa "ei järkeä"

Von der Leyen otti puheessaan esille myös presidentti Trumpin Euroopalle kaavailemat tuontitullit ja korosti, ettei kauppasodassa Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välillä olisi mitään järkeä. Perusteettomilla tulleilla tulisi hänen mukaansa toteutuessaan olemaan seurauksia.

– Suojelemme työntekijöitämme, yrityksiämme ja kuluttajia. Ja kaiken tämän ytimessä on Ukrainan puolustus ja turvallisuus.

Lisäksi komission puheenjohtaja painotti, että EU:n tulisi lisätä lähitulevaisuudessa puolustusmenojaan huomattavasti.

– Uskon, että kun on kyse EU:n turvallisuudesta, Euroopan on tehtävä enemmän ja tuotava enemmän pöytään. Tällä hetkellä puolustusmenojemme osuus on kaksi prosenttia, mutta meidän on lisättävä sitä huomattavasti.

Vuonna 2024 EU-maiden kokonaispuolustusmenot olivat arviolta 326 miljardia euroa eli noin kaksi prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.

Ilmoita asiavirheestä