Pääkirjoitus: Suomen Pi­sa-tu­lok­set ovat las­ke­neet jo lähes koko 2000-lu­vun ajan – häm­mäs­tyt­tä­vin­tä il­miös­sä on se, ettei kor­jaus­lii­ket­tä ole on­nis­tut­tu te­ke­mään

Katso kuvat: Näin lap­pi­lai­set edus­ti­vat Pre­si­den­tin­lin­nas­sa

Puolustusvoimat: Ken­raa­li­kun­nas­sa vain yksi ylennys – katso tästä kaikki ylen­nyk­sen saaneet Lapissa

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Pääkirjoitus

Itä­ra­jan yli saapuu asia­kir­jat­to­mia tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta vuoden 2015 tyyliin – uudet ra­ja­lait ja -aita saat­ta­vat joutua ennen pitkää to­si­tes­tiin

Suomella ja Venäjällä on yhteistä rajaa lähes 1 350 kilometriä.
Suomella ja Venäjällä on yhteistä rajaa lähes 1 350 kilometriä.
Kuva: Pekka Aho
Pääkirjoitus // 14.11.2023

Reilun vuoden ikäiselle rajalaille voi tulla jo lähitulevaisuudessa käyttöä. Näin voidaan päätellä liikehdinnästä, jota on nähty Venäjän vastaisella itärajalla elokuusta lähtien.

Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta on tullut syksyn aikana reilut sata kolmansien maiden kansalaista ilman matkustusasiakirjoja. Ylityspaikalla he ovat ilmoittaneet hakevansa turvapaikkaa Suomesta.

Ilmiö on kuin kopio loka–helmikuulta 2015–16, jolloin Suomeen tuli yhteensä 1 756 ei-venäläistä turvapaikanhakijaa Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen kautta Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n siunauksella. Kyse oli järjestetystä toiminnasta, jonka takana oli todennäköisesti kansainvälistä rikollisuutta.

Se loppui, kun Venäjä esti – korkean tason neuvottelujen jälkeen – puutteellisin asiakirjoin matkustavien pääsyn rajanylityspaikoille.

Vaikuttaa siltä, ettei estosopimus ole enää voimassa. Linjanmuutoksen syitä ei tiedetä, mutta ne ovat arvattavissa.

Suomi ei ole enää Venäjän näkökulmasta katsottuna ystävällismielinen maa, vaan Nato-valtio, jollaisia Kreml pitää vihollisenaan varsinkin, jos ne ovat asettuneet Ukrainan puolelle hyökkäyssodassa, jonka Venäjä aloitti lähes kaksi vuotta sitten. Lisäksi Suomi rakentaa rajalle uusia aitoja ja on vaikeuttanut venäläisten kulkua rajan yli.

Tältä pohjalta ei ole yllättävää, että itänaapuri on vaihtanut rajayhteistyön rajakiusantekoon.

Vielä toistaiseksi kyse on eräänlaisesta varoitusviestistä, mutta tilanne voi muuttua nopeasti. Venäjä kykenee ohjaamaan niin halutessaan massoittain kolmansien maiden kansalaisia rajoillemme, eikä homma jää kiinni myöskään yleisistä, valtioiden välisistä käytöstavoista – Vladimir Putinin johtama Kreml on todistanut häikäilemättömyytensä maailmalle jo useampaan kertaan.

Uusi pakolaisaalto tietäisi tositestiä maahanmuuttovastaiseksi profiloituneelle hallituspuolue perussuomalaisille. Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan Suomi on hereillä. "Olemme varautuneet ja tarvittaessa toimimme tilanteen edellyttämällä tavalla", hän vakuuttaa (Yle 12.11.).

Suomen keinot estää mahdollinen pakolaisvyöry ovat valmistautumisestamme huolimatta rajalliset, koska täällä – toisin kuin Venäjällä – kaiken on tapahduttava paitsi maamme lakien myös kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Uusi, Marinin hallituksen työstämä rajalaki sisältää poikkeusmenettelyn, mikä mahdollistaa isonkin pakolaisjoukon pysäyttämisen rajalle. Sen sijaan joukon palauttaminen Venäjälle on kokonaan toinen asia.

Nöyrtyminen Venäjän kiristyksen edessä ei ole silti vaihtoehto. Ajat, jolloin "puolueettoman" Suomen ulkopolitiikkaa johdettiin osin Moskovasta käsin, ovat peruuttamattomasti ohi.

P.S.

Suomi rakentaa parhaillaan nykyaikaista valvonta-aitaa valvontakameroineen ja -tukiteineen Venäjän vastaiselle rajalle. Lähes 400 miljoonaa euroa maksavan, modernin kulkuesteen on määrä pysäyttää Venäjän suunnalta tuleva, mahdollinen pakolaisvyöry.

Este toiminee, jos laittomat tulijat pyrkivät maahamme metsien kautta koukaten, mutta onko metsään rakennetusta esteestä apua, jos Venäjän viranomaiset päättävätkin päästää potentiaaliset turvapaikanhakijat virallisten rajanylityspaikkojensa kautta Suomen puolelle?