Mitä tapahtuisi hiilinielulle, jos metsien hakkuut lopetettaisiin saman tien kaikkialla maailmassa? Pysähtyisikö ilmastonmuutos? Pelastuisiko maapallo? Vastaus molempiin kysymyksiin on jyrkkä ei.
Science-tiedelehden tutkimuksen mukaan globaali metsänhakkuista luopuminen ei kasvattaisi merkittävästi metsien kykyä sitoa hiiltä eli vaikutus maailmanlaajuisiin metsien hiilivarastoihin jäisi vaatimattomaksi (HS 19.5.).
Metsien maanpäälliset hiilivarastot kasvaisivat, mutta vain 15–16 prosenttia nykyisestä, mikä vastaisi suunnilleen neljän vuoden hiilidioksidipäästöjä maapallolla. Sillä ei ilmastonmuutosta nujerrettaisi.
Kansainvälinen tutkimusryhmä toteaa, että kyseinen lisäys nykymetsien hiilivarastoon estäisi hiilidioksidin kertymistä ilmakehään vain vähän, eikä hakkuiden lopettamisella voi korvata päästöjen vähentämistä. Tutkimuksessa laskettiin metsien hoitoon ja käyttöön paitsi hakkuut myös muut ihmisen metsiin kohdistamat toimet, kuten metsäpalojen ja tautien torjunta sekä istutukset.
Pitkällä aikavälillä metsäkato heikentää ja metsittäminen parantaa metsien hiilitasetta, mutta hakkuilla ei ole merkitystä metsien nettonieluun – puuston kasvu ja poistuma kohtaavat toisensa ajan mittaan.
Tutkimuksen mukaan eniten nykymetsien hiilivarastoja voitaisiin kasvattaa trooppisten metsien reunoilla Afrikassa alueilla, joissa on ollut paljon metsäkatoa. Havumetsävyöhykkeellä, kuten Suomessa, on vähemmän mahdollisuuksia lisätä metsien hiilivarastoja.
Keskustelu hiilinieluista ja varsinkin niiden romahduksesta on käynyt kiivaana kun paljastui, että maankäyttösektorimme muuttui hiilinielusta päästölähteeksi – metsät eivät enää riitä imemään esimerkiksi turvepelloista syntyviä päästöjä. Syitä tähän ovat muun muassa vertailuvuosista kasvaneet hakkuut ja metsän kasvun heikkeneminen.
Ongelman "romahduksesta" tekee se, että Suomi on sitoutunut EU:n päästövelvoitteeseen. Meillä pitäisi olla 2021–25 nettonielu, joka imee laskennallisesti noin 21 miljoonaa tonnia vastaavan määrän hiilidioksidia.
Koska näin ei enää ole, voimme joutua ostamaan nieluoikeuksia muilta EU-mailta. Hinta on eräiden arvioiden mukaan 2,5–4 miljardia euroa.
Mahdollinen lasku kertoo enemmän Suomen päättäjien neuvottelutaidoista kuin metsiemme tilasta.
Romahduskeskustelu on vienyt huomiomme olennaisesta. Fakta on, että jos ilmastonmuutos halutaan pysäyttää, kaikki voimavarat tulee keskittää fossiilisista polttoaineista irtaantumiseen. Metsien hiilinieluilla voidaan korkeintaan hidastaa, muttei pysäyttää muutosta. Tätä on painottanut myös Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri, professori Petteri Taalas, joka on saanut tämän takia kuraa niskaansa erityisesti "hiilinielu-uskovien" taholta.
P.S.
Jos metsätalous loppuisi, loppuisi myös metsistä huolehtiminen, koska puulla ei olisi enää taloudellista arvoa. Motivaatio metsien suojelemiseen metsäpaloilta, tuhohyönteisiltä ja taudeilta katoaisi tai vähintäänkin hiipuisi olemattomiin. Kenenkään ei kannattaisi tehdä metsissään mitään, koska metsiin sijoitetut eurot jäisivät metsiin, jotka kasvaisivat joka tapauksessa kunnes kuolisivat. Aluksi metsiin sitoutuisi lisää hiiltä, mutta ennen pitkää hiilivaraston kasvu lakkaisi. Sen jälkeen edessä olisi uusi hiilinieluromahduskeskustelu.