Jos iäkäs leski kuolee nopeasti iäkkään puolisonsa kuoleman jälkeen, taustalla voi olla monenlaisia selittäviä tekijöitä. Yksi sellainen on puhdas sattuma.
– Kun on paljon ihmisiä, jotka elävät riittävän vanhoiksi, kyllähän aina jotkut kuolevat samoihin aikoihin, sanoo Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (Hus) geriatrian emeritusprofessori Timo Strandberg.
Pitkään yhdessä olleen pariskunnan samoihin aikoihin kuolemisen todennäköisyyttä voi kuitenkin lisätä moni asia. Pariskunnalla on usein samat elintavat, kuten ruokavalio ja liikkumistottumukset, ja siten myös samoja riskitekijöitä. Jos he ovat vielä suurin piirtein samanikäisiä, riskit voivat konkretisoitua samaan aikaan. Tällöin on Strandbergin mukaan jopa todennäköisempää, että kuollaan suurin piirtein samoihin aikoihin kuin merkittävästi eri aikaan.
Esimerkiksi valtimosairaudet johtuvat usein elintavoista, ja myös muistisairauksien taustalla on elintapoihin liittyviä syitä. Strandbergin mukaan muistisairaat ikääntyneet kuolevat keskimäärin kymmenen vuoden sairastamisen jälkeen.
Myös influenssa, korona ja jopa nuhakuumevirukset voivat koitua vanhojen, hauraiden ja ennestään sairaiden pariskuntien kohtaloksi.
Samoihin aikoihin kuolemista tavallisempaa on kuitenkin se, että toinen kuolee selvästi aiemmin ja toinen elää leskenä vielä vuosia. Kuten kautta aikojen, heteropariskunnista kuolee edelleen ensimmäisenä useimmiten mies.
Yksinäisyyteen liittyy riskejä
Vuosikymmeniä yhdessä ollutta pariskuntaa on sitonut voimakas sosiaalinen side. Strandbergin mukaan yksinäisyys on riskitekijä useissa fyysisissä sairauksissa.
– Jos leskellä ei ole elämässään mitään puolison jättämän tyhjyyden tilalle, hän on hyvin erilaisessa asemassa kuin lesket, joilla on esimerkiksi lapsia ja lapsenlapsia tai jokin muu verkosto.
Ikääntyneiden pariskuntien keskuudessa on hyvin yleistä, että paremmassa kunnossa oleva osapuoli hoitaa sairastunutta puolisoaan. Jos käykin niin, että omaishoitaja kuolee ja hoidettava joutuu yllättäen uuteen ympäristöön, muutoksen tuoma stressi voi heikentää häntä entisestään. Myös puolisoaan hoitaneen osapuolen kunto voi romahtaa siinä vaiheessa, kun hoidettava lähtee hoivakotiin tai kuolee.
– Vanhoilla ihmisillä pukkaa olemaan sairauksia, jolloin surun tai menetyksen aiheuttama stressi voi toimia laukaisevana tekijänä. Esimerkiksi ennestään korkea verenpaine nousee lisää, mikä taas voi johtaa infarktiin, Strandberg kuvailee.
Järkytys voi olla sydämelle liikaa
Jos leski kuolee hyvin nopeasti, jo muutaman päivän sisällä puolisonsa kuolemasta, taustalla voi olla takotsubo-kohtaus – eli suomalaisittain särkyneen sydämen oireyhtymä, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.
– Kohtauksen laukaisee useimmiten jokin järisyttävä tapahtuma tai uutinen. Esimerkiksi päivystyksessä kerrotaan vaimolle, että mies on kuollut.
Hekkalan mukaan takotsubo-kohtaus muistuttaa oireiltaan sydäninfarktia: tulee laaja-alaista puristavaa tuntemusta ja huonovointisuutta. Suurin osa potilaista toipuu kohtauksesta, ja kuolemaan johtaviin tapauksiin liittyykin erityisen vaikeaa sydämen vajaatoimintaa tai hengenvaarallisia rytmihäiriöitä.
Särkyneen sydämen oireyhtymää esiintyy eniten vaihdevuodet ohittaneilla, 60–80-vuotiailla naisilla – todennäköisesti hormonaalisten syiden takia.
Tilastokeskuksen mukaan 65-vuotiaiden suomalaisten miesten jäljellä olevan elinajan odote oli vuonna 2021 18,5 vuotta ja 65-vuotiaiden naisten 21,9 vuotta. Elinajanodotteissa oli tapahtunut vuoteen 2020 verrattuna pientä laskua.
Geriatrian emeritusprofessori Timo Strandberg huomauttaa, että pitkällä aikavälillä suomalaisten elinajanodotteet ovat kuitenkin pidentyneet merkittävästi, ja taustalla ovat nimenomaan vanhuusajassa tapahtuneet muutokset. Entistä useampi ikääntynyt elää nyt aiempaa pidempään.
– Nähtäväksi jää, muuttuuko tämä tulevaisuudessa. Esimerkiksi lisääntynyt lihavuus ja tyypin 2 diabetes voivat vaikuttaa asiaan, sillä ne altistavat valtimosairauksille. Etenkin keski-ikään mennessä tapahtuva lihominen on vaarallista ja alkaa nakertaa elimistöä, Strandberg toteaa.
Strandbergin mukaan verenkiertoelimistön sairaudet ovat ikääntyneiden suomalaisten yleisin kuolinsyy. Seuraavaksi yleisimpiä syitä ovat syövät ja dementiaan johtavat muistisairaudet.