Onnettomuudet: Rat­ti­juop­po ajoi stop-mer­kin takaa auton eteen Tor­nios­sa

Lapin Kansan kalakilpailu: Suuria ahvenia ja hurjia har­juk­sia

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Hy­vin­voin­tia­lueet jou­tu­vat va­lit­se­maan kah­des­ta pahasta – so­te-pal­ve­lu­ver­kos­toa on pakko karsia, sillä muuten pal­ve­lut näi­vet­ty­vät

Monen lappilaisen matka peruspalvelujen luokse on pitenemässä.
Monen lappilaisen matka peruspalvelujen luokse on pitenemässä.
Kuva: Anssi Jokiranta
Pääkirjoitus // 6.10.2023

Aluevaalien alla tammikuussa 2022 puolueet ja niiden kärkipoliitikot pistivät ison sote-vaihteen silmään lupailemalla entistä parempia ja tasavertaisempia sote-palveluja kaikille asuinpaikasta riippumatta, säästöjä unohtamatta. Pullataikinan lailla nousevat sote-kustannukset oli määrä laittaa kuriin laadusta tinkimättä.

Suuret lupaukset ovat paljastuneet sittemmin unelmahötöksi. Valtiotaloudellisen pakkosopeutuksen kylmä puhuri on iskenyt päin aluevaltuutettujen kasvoja. Palveluverkoston parantamishaaveet ovat vaihtuneet alueelliseksi selviytymistaisteluksi, missä mikään – peruspalvelutkaan – ei ole enää pyhää.

Hyvä esimerkki tulee Porin suunnalta. Satakunnan hyvinvointialue aikoo sulkea parissa vuodessa valtaosan maakunnan 27 perusterveydenhuollon toimipisteestä. Jäljelle jää kuusi sote-keskusta sekä erilaisia liikkuvia palveluja ja etävastaanottoja. Myös Pirkanmaa aikoo lakkauttaa lähes puolet terveyskeskuksistaan.

Valtiovarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen pitää seinänpurkupäätöksiä välttämättöminä ja eikä näe vaihtoehtoa sille, että loput hyvinvointialueet seuraavat pian satakuntalaisten ja pirkanmaalaisten esimerkkiä.

"Ei ole olemassa mitään hokkuspokkustemppua, joka toisi toimipisteisiin lisää henkilöstöä tai jostain löytyisi valtava potti rahaa. Kipeät päätökset pitää tehdä nyt", hän kiirehtii ja leimaa vastuuttomiksi alueet, jotka aikovat lykätä palveluverkon karsintapäätöksiä ensi vuodelle.

Alle vuoden toimineet hyvinvointialueet kamppailevat jopa 1,5 miljardin euron rahoitusvajeen kanssa, eikä kyse ole ohi menevästä ongelmasta. Sote-kustannukset kasvavat hengästyttävällä vauhdilla jo siksi, että väestö ikääntyy samaan aikaan kun työikäisen väestön osuus vähenee ja valtion kassa tyhjenee.

Alueiden pitäisi kattaa alijäämänsä 2026 mennessä, mitä pidetään yleisesti mahdottomana tehtävänä. Tämän päälle tulee hallituksen ohjelmaansa kirjaama tavoite leikata sote-kustannuksia 1,5 miljardilla eurolla vaalikauden aikana.

Tosiasioiden tunnustamista mainostetaan viisauden aluksi, mutta politiikassa se voi tietää poliittisen uran loppua. Sote-poliitikot ovatkin kovan paikan edessä tilanteessa, missä faktat ovat tunnustamattakin selvillä. Vaihtoehdot ovat vähissä, on valittava palvelujen näivettyminen tai palveluverkon tiivistäminen.

Lappi erottuu edukseen muusta Suomessa monessa, muttei tässä. Maan pohjoisin hyvinvointialue on samanlaisessa nesteessä kuin muutkin, rankasti aliresursoidut alueet. Palveluverkkoa on pakko tiivistää, eikä isoja päätöksiä voida lykätä, kuten nyt näyttää käyvän (LK 5.10.).

On korkein aika alkaa puhua vaikeista asioista niiden oikeilla nimillä senkin uhalla, että se tulee järkytyksenä kuntien äänioikeutetuille asukkaille.

P.S.

Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, sote-palvelut toimivat Suomessa edelleen vähintäänkin kohtuullisesti ja globaalissa vertailussa jopa erinomaisesti. Romahdusta ei ole tapahtunut, eikä sitä ole todennäköisesti tulossa jatkossakaan. Sote-keskusteluissa olisi hyvä säilyttää suhteellisuudentaju silloinkin, kun oman kunnan palveluja uhkaa karsinta. Sama koskee poliitikkoja ja puolueita, joilla on tapana muuttua sote-populisteiksi heti, kun oppositio kutsuu heitä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat liian tärkeitä alistettaviksi tällaiseen peliin.