kolumni: Eikö ka­las­tus­la­ki olekaan kai­kil­le sama? Kysymys on nyt ajan­koh­tai­sem­pi kuin koskaan

Podcast: Kar­va­lak­ki­do­ku­ment­ti osa 6: Kuk­ko­lan­kos­ki näyt­tää, mitä elävä jo­ki­kult­tuu­ri voi ih­mi­sel­le merkitä – Heik­ki­län tai­tei­li­ja­vel­jek­set ker­to­vat elä­mäs­tä Väy­län­var­rel­la

Tilaajille

Hii­li­ja­lan­jäl­ki pysyy vakiona tii­viis­sä kes­kus­tas­sa ja pie­ne­nee väl­jem­mil­lä asuin­alueil­la vaikka toisin piti käydä, sanoo pro­fes­so­ri Seppo Jun­ni­la – ­pää­syi­nä väärät läh­tö­ole­tuk­set ja läm­mit­tä­mi­nen

Tiivistä kaupunkiasumista on pidetty ekologisena vaihtoehtona, mutta todellisuudessa urbaani asuja kuluttaa enemmän.

Oulussa, kuten useimmissa Suomen suurimmissa kaupungeissa, kaupunkirakenne on viime vuosina tiivistynyt korkean rakentamisen myötä.
Oulussa, kuten useimmissa Suomen suurimmissa kaupungeissa, kaupunkirakenne on viime vuosina tiivistynyt korkean rakentamisen myötä.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Viimeiset kymmenen vuotta Suomessa on ajateltu, että hiilijalanjälki pienenee, kun kaupunkirakennetta tiivistetään. Todellisuudessa on käynyt niin, että väljemmin rakennetuilla alueilla hiilijalanjälki on pienentynyt ja tiivistetyissä keskustoissa se on pysynyt vakiona .

– Tiivistäminen ei näytä Suomessa vähentävän päästöjä, sanoo kiinteistötalouden professori Seppo Junnila Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitokselta.