Kesäloman viettoon kuuluu, että tehdään jotain tavallisesta arjesta poikkeavaa. Lapsiperheissä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi matkailua, mökkeilyä tai huvipuistokäyntiä.
Suomessa on kuitenkin valitettavan paljon perheitä, joiden talous ei anna mahdollisuutta tarjota lapsille mitään erityistä iloa kesälläkään. Päinvastoin kesä voi olla talveakin vaikeampi, kun lapset eivät saa päivän yhtä ateriaa koulussa.
Köyhyydessä elävien lasten määrä on Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön mukaan viime aikoina vain kasvanut elinkustannusten nousun takia.
Järjestön kehitysjohtaja, tutkimusprofessori Tiina Ristikari arvioi Ylen haastattelussa viime vuoden lopulla, että Suomessa elää köyhyydessä arviolta noin 130 000 lasta. Vuotta aiemmin luku oli lähempänä sataa tuhatta.
Köyhyys vaikuttaa monella tavalla sekä lasten välittömään hyvinvointiin että myöhempään elämänkulkuun. Lyhyesti sanottuna köyhyys estää tai ainakin heikentää lasten oikeuksien toteutumista.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen onkin ilmaissut huolensa kesäkuussa julkistetusta hallitusohjelmasta, joka näyttää heikentävän perheiden sosiaaliturvaa ja siten huonontavan köyhien lapsiperheiden asemaa entisestään.
Hallitusohjelmassa on sovittu muun muassa työttömyysturvan lapsikorotuksen poistosta. Lapsikorotuksen määrä on 150–285 euroa kuukaudessa, ja viime vuonna korotusta sai noin joka kolmannes ansiosidonnaisen saaja.
Lapsiperheisiin vaikuttavat myös asumistuen leikkaus sekä toimeentulotuen tiukentaminen.
Lapsiasiavaltuutetun mukaan sosiaaliturvan muutosten yhteisvaikutuksia lapsiin ei ole hallitusohjelman perusteella lainkaan arvioitu. Hän huomauttaa myös, että köyhistä lapsiperheistä lähes puolessa huoltaja on töissä, mutta palkka vain ei riitä perheen elättämiseen. Lapsiperheiden köyhyys ei siis välttämättä korjaannu työtä tekemällä, kuten hallitus on ajatellut.
Myös monet muut toimijat kuten Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Ensi- ja turvakotien liitto vaativat, että lapsi- ja perhevaikutukset tulee arvioida, ennen kuin hallitusohjelmaa aletaan laittaa toimeen.
Vaatimukseen on helppo yhtyä, sillä lapset ovat yhteiskunnassa kaikkein haavoittuvimpia. He kuuluvat niihin "heikoimpiin", joista hallitus lupaa pitää huolta.
Inhimillisen näkökulman lisäksi asiassa on myös taloudellinen puoli: lyhytnäköiset leikkaukset voivat tulevaisuudessa rasittaa julkista taloutta lisäämällä korjaavien palveluiden tarvetta.
P.S.
Torniossa lapsiystävällisyys ei ole jäänyt kaupunkistrategian sanahelinäksi: tänä kesänä Tornio on tarjonnut lapsille ilmaisen keittolounaan kahtena päivänä viikossa. Puistoruokailun taustalla on valtuustoaloite, ja käytännössä sen on toteuttanut Tornion 4H-yhdistys.
Puistoruokailulla Tornio haluaa tukea vähävaraisia perheitä ja lapsia, jotka eivät ole kesällä kouluruokailun piirissä. Kyseessä on kokeilu, jota varten kaupunki on varannut 4 000 euroa. Myös Rovaniemellä on tehty puistoruokailusta valtuustoaloite, mutta se ei ole edennyt toteutukseen.