Hallitusneuvottelut jatkuvat viidettä viikkoa "koko voimalla kaikissa työryhmissä". Viikonvaihteen iltalypsy- ja hauiksenpullistelukriisin jälkeen vaikuttaa siltä, että hallitusneuvottelija Petteri Orpo saa kuin saakin koottua Suomeen neljän puolueen porvarihallituksen "juhannukseen mennessä" – tosin sataprosenttisen varmaa se ei ole vieläkään.
Vaikka viikonlopputorailun keskiössä ollut maahanmuuttokysymys on tärkeä erityisesti perussuomalaisille, kyse on silti hallituksen muihin murheisiin verrattuna pienestä asiasta. Hallitusneuvottelijoiden on löydettävä tulevien viikkojen aikana yhteinen näkemys siitä, miten päätavoitteena oleva kuuden miljardin euron sopeutus tehdään eli mistä otetaan ja mihin jätetään.
Kyse on julkisen talouden yli 15 vuotta jatkuneen velkaantumisen pysäyttämisestä ja siihen olennaisesti sisältyvästä sote-uudistuksesta, josta on tullut itse itseään ruokkiva, miljardeja toisensa perään pohjattomaan kitaansa nielevä molok. Orpo on arvioinut pelkästään soten lisärahoitustarpeen kuudeksi miljardiksi euroksi kolmessa tulevassa vuodessa, jos mitään ei tehdä.
Samaan aikaan valtiovelan vuotuiset korkokulut ovat nousemassa korkotason normalisoitumisen myötä nopeasti viiteen miljardiin euroon.
Valtiotalouden sopeuttaminen tässä tilanteessa kuudella miljardilla eurolla onkin lievästi ilmaistuna haasteellinen tehtävä. Tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan paitsi reiluja menoleikkauksia myös runsaasti lisää tuloja, joista on turha haaveilla, ellei taloutta saada nykyistä nopeampaan kasvuun. Sitä on yrittänyt turhaan jo useampi hallitus.
Orpo on viestittänyt, että talouteen, työllisyyteen ja soteen kohdistuvat päätökset on hallitusneuvotteluissa "jo pitkälle valmisteltu". Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että puolueilla on asioista yhteinen perusnäkemys, mutta niiltä puuttuu yhä yhteinen näkemys konkreettisista käytännön toimista, joilla kuuden miljardin euron sopeuttamistavoitteeseen päästään.
Valtiotalouden tervehdyttämistehtävään tuo lisää vaikeuskerrointa se, että porvarihallituksella on edessään yhtenäinen vasemmisto-opposition ja ay-liikkeen rintama. Se on jo ennakkoon torjunut kaikki työttömyys- ja sosiaaliturvan heikennykset sekä työmarkkinajoustot työelämän sääntömuutoksineen, mikä ennakoi poliittisia lakkoja. Ne koettelisivat pahiten perussuomalaisia, jolla on nelikosta eniten ay-taustaisia kannattajia.
Hallitusneuvottelu puolueiden ja yksittäisten poliitikkojen välisine otatteluineen on vasta totuttelua tulevaan. Jos ja näillä näkymin kun porvarihallitus aloittaa loppukesästä varsinaisen lainsäädäntötyönsä, hallituspuolueiden yhteistyö-, toiminta- ja kriisinsietokyky joutuu nopeasti todelliseen testiin. Siinä mitataan hallituksen lopullinen kestävyys.
P.S.
Hallitusneuvottelija Petteri Orpo (kok.) uskoo yhä siihen, että tuleva hallitus pysäyttää valtion velkaantumiskierteen sopeuttamisohjelmallaan. Sillä on tarkoitus leikata valtion vuotuisia menoja kuudella miljardilla eurolla. Kansan enemmistö ei tähän usko – vain yksi kolmesta uskoo tulevan hallituksen saavan velan kuriin (MT-gallup 29.5.). Usko ei ole kovin vahva edes mahdollisten hallituspuolueiden kannattajissa – kok. 64, ps. 58, kd. 33 ja rkp 21 prosenttia – mistä voisi päätellä, että a) tehtävä on mahdoton tai b) luotto päättäjien talouskyvykkyyteen horjuu.