Kunnilla on kaavoitusmonopoli, jonka turvin ne voivat estää tai sallia esimerkiksi tuulivoiman ja kaivosten rakentamisen alueelleen. Tosin monopolikaan ei salli heikkoa kaavoitusta.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus (HaO) kumosi Kolarin valtuuston 2021 tekemän osayleiskaavapäätöksen lain vastaisena (Yle 30.4.). Kaava olisi mahdollistanut osaltaan Ylläksen kupeeseen suunnitellun Hannukaisen kaivoksen rakentamisen.
Kuntapäättäjien enemmistö on kaivoksen kannalla, mutta vastustajiakin löytyy runsaasti. Onnistuneen valituksen takana oli muutama yksityishenkilö ja Äkäslompolon kyläyhdistys. HaO:n päätös ei vielä ole lainvoimainen. Siitä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), jos se myöntää valitusluvan. Vaihtoehtona on uusi osayleiskaava.
HaO:n päätös on uusin takaisku Hannukaiselle. Moni näkee siinä jo Soklin kaltaisen ikuisuushankkeen piirteitä.
Tapojärvi oy:n omistama Hannukainen Mining valmistelee jo kolmatta ympäristölupahakemustaan. Ensimmäisen se perui 2020 sen jälkeen, kun ei onnistunut saamaan sitä lupaviranomaisia tyydyttävään kuntoon viiden vuoden yrityksen jälkeen. 2021 jätetty uusi hakemus ei tyydyttänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoa (avi), eikä Lapin ely-keskusta, jotka löysivät siitä puutteita, ristiriitaisuuksia ja virheitä. Toinen yritys päättyi, kun avi hylkäsi 2023 kaivosyhtiön pyynnön jatkaa hakemuksen täydentämisaikaa.
HaO:n mukaan osayleiskaavassa ei ole selvitetty riittävästi kaivoksen vaikutuksia alueella asuvien ja liikkuvien elämään. Selvitykset ja arvioinnit siitä, miten kaivostoiminta olisi soviteltavissa yhteen terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön kanssa, puuttuvat. Kaava ei turvaa riittävästi poronhoidon edellytyksiä, ja puutteita on myös luonnonarvojen ja pohjavesien huomioinnissa.
Puutelista synnyttää mielikuvan hutiloiden tehdystä kaavasta. Ehkä kaavoittajalla on jäänyt huomioimatta se, miten kiistanalaisesta hankkeesta on kyse tai sitten hän on uskonut, että mikä riitti ennen riittää yhä. Näinhän asia ei ole ollut enää aikoihin, minkä luulisi olevan tiedossa varsinkin Kolarissa.
HaO:n päätös voi tosin herättää myös epäilyksiä tuomareiden asenteellisuudesta, niin ympäripyöreitä perustelut ovat. Tältä pohjalta ei olisikaan ihme, jos asiaa puidaan vielä KHO:ssakin.
EU:n komissio on kiirehtinyt malmion matkaa kaivokseksi, jotta Eurooppa pääsee irti Kiina-riippuvuudesta. Vireillä on kahden vuoden määräaika, jonka ylittäminen tarkoittaisi kaivosluvan myöntämistä viranomaispäätöstä odottamatta. Tosin jäsenmaalle jäisi veto-oikeus hankkeisiinsa.
Lupaprosessin nopeuttamiselle löytyy muitakin perusteita kuin Kiina – vihreä siirtymä huutaa malmeja. Muutos on silti helpommin sanottu kuin tehty, sillä kaivos tarvitsee myös sosiaalisen luvan – paikallisten hyväksynnän – jota ei enää irtoa, jos hanketta ei kyetä toteuttamaan luontoa turmelematta.
Kaivoksella on aina ympäristövaikutuksia. Riskien minimointi edellyttää perusteellisia tutkimuksia, arviointeja ja selvityksiä, joiden pohjalta lupaviranomaiset tekevät päätöksensä. Valituksia syntyy varmuudella, ja niitä käsitellään oikeudessa kaikilla portailla. Prosessi on pitkä, mutta perusteltu, eikä siihen helppo löytää riskitöntä oikopolkua.
Lapissa on vireillä Hannukaisen lisäksi useita kaivoshankkeita. Tunnetuimmat ovat Savukosken Sokli, Ylitornion Rompas-Rajapalo, Sodankylän Sakatti ja Ranuan Suhanko, joka on pisimmällä. Suhanko Arctic Platinum oy (SAP) toivoo pääsevänsä aloittamaan kaivoksen rakennustyöt jo ensi vuoden aikana (LK 30.4.). Tosin tämä edellyttää ympäristö-, vesitalous- ja kaivosluvan saamista vuoden sisällä. SAP:n konttorilla ei vielä poksautella kuohuviinipulloja, sillä siellä tiedetään, ettei kaivosalalla mikään ole varmaa ennen kuin kaikki on varmaa.