Kolumni: Kuusi mil­joo­naa mur­hat­tua vel­voit­taa si­nut­kin kat­so­maan pa­huut­ta silmiin

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Fy­sio­te­ra­pia osaksi opis­ke­lu­huol­toa

Liikuntatutkimusten perusteella vain kolmannes lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Urheilun harrastaminen on vähentynyt ja liikunnan vetovoimaisuus heikentynyt. Toimintarajoitteet, kuten muisti- tai keskittymisvaikeudet tai vaikeus ystävystyä vähentävät liikunta-aktiivisuutta entisestään. Koululiikunta ei motivoi vähän liikkuvia lapsia.

Lapsuusajan liikunnallisuus on yhteydessä vahvempaan koulutus- ja työurilla menestymiseen. Liikunnalliset lapset suorittavat todennäköisemmin korkeakoulututkinnon ja tarvitsevat vähemmän sosiaaliturvaa.

Huoltajien ja yhteiskunnan velvollisuus on järjestää jokaiselle lapselle mahdollisuus nautinnolliseen liikkumiseen. Liikkuminen on lapsen oikeus, ei velvollisuus. Koulu on tärkeä toimija liikuntakasvatuksessa. Osa lapsista jää kollektiivisten toimien ulkopuolelle. Huono arvosana koululiikunnasta, tai leikeistä ja peleistä ulkopuolelle jääminen syventävät liikkumattomuuden kierrettä.

Liikkumattomuus tulee nähdä merkittävänä terveysriskinä, johon puututaan opiskeluhuollon kautta samalla vakavuudella kuin erityisen tuen tarpeeseen tai mielenterveyden ongelmiin. Jotta yksilöllinen apu olisi mahdollista, tulee opiskeluhuollon palveluvalikoimaa täydentää fysioterapialla.

Fysioterapeutti on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö ja liikkumisen asiantuntija, jonka osaamista on käytetty työterveyshuollon työkykyä tukevissa palveluissa. Lapset ja nuoret ansaitsevat saman tasoisen opiskelukykyä tukevan palveluvalikoiman kuin työssä käyvät aikuiset.

Suomessa on jo kokemuksia fysioterapeuttien sijoittamisesta kouluihin. He voivat auttaa liikkumattomuuden yksilöllisten syiden selvittämisessä ja positiivisten liikuntakokemusten löytämisessä. Lapsille voidaan ohjata myös yli- tai alivireystilojen hallintakeinoja, jotka vahvistavat opiskeluvalmiuksia.

Fysioterapian lisääminen opiskeluhuoltoon tarkoittaisi 700 fysioterapeutin palkkaamista kouluihin ja 30 miljoonan euron investointia opiskeluhuollon henkilöstökuluihin. Investointi on pieni suhteessa liikkumattomuuden kustannuksiin. UKK-instituutin mukaa liikkumattomuuden vähentäminen kymmenellä prosentilla lisäisi valtion tuloveroja 700 miljoonalla eurolla. Syrjäytymisen väheneminen toisi 70–140 miljoonan euron lisäsäästöt.

Fysioterapian lisääminen opiskeluhuoltoon on edullinen keino lasten liikkumattomuuden ehkäisemiseksi. Jokainen lapsi ansaitsee positiivisia liikuntakokemuksia ja mahdollisuuden löytää kasvua ja kehitystä tukevan ja itselle mieluisan liikuntaharrastuksen.

Sanna Paasu-Hynynen

edustajiston puheenjohtaja

Tiina Mäkinen

puheenjohtaja, Suomen Fysioterapeutit ry