Helsingin käräjäoikeus on aloitti maanantaiaamuna historiallisen rikosjutun käsittelyn. Jutussa syytetään samasta 17 vuotta sitten tapahtuneesta palkkamurhasta sekä poliisia ja että tunnettua ammattirikollista.
Syyttäjä vaatii murhasta rangaistusta Helsingin huumepoliisin ex-päällikölle Jari Aarniolle ja ex-rikollispomo Keijo Vilhuselle.
Aarnio ja Vilhunen kiistävät osallisuuteensa tapahtumiin.
teknisten ongelmien takia puolisen tuntia myöhässä alkanut oikeudenkäynti on erikoinen myös siksi, että siellä kuullaan todistajina useita alamaailman isoja nimiä ja lukuisia poliiseja.
Oikeus on varannut jutun käsittelyyn yhteensä 20 istuntopäivää. Oikeus on kertonut, että pyrkii antamaan jutusta tuomionsa ennen vuodenvaihdetta.
Nyt kyseessä oleva palkkamurha tapahtui Helsingin Vuosaaressa lokakuussa vuonna 2003. Murhasta on tuomittu aiemmin neljä miestä elinkautisiin vankeustuomioihin.
Murhan alkuperäisenä motiivina oli alamaailman välienselvittely, joka liittyi Ruotsin Arlandassa tapahtuneen arvokuljetusryöstön saaliin jakamiseen.
Uhriksi joutui turkkilaisruotsalainen Volkan Ünsal, jonka tappamisesta oli luvattu julkisesti Ruotsissa viiden miljoonan kruunun palkkio. Hänen ruumistaan ei ole koskaan löydetty.
Poliisille laki on ankara
Jari Aarnio toimi tapahtuma-aikaan Helsingin huumepoliisin päällikkönä. Syyttäjän mukaan Aarnio jätti estämättä palkkamurhan, vaikka sai tietää rikollisten aikeista jo kesällä 2003.
– Vilhunen tai kukaan muukaan ei ole antanut Aarniolle mitään yksilöityä tietoa Ünsaliin kohdistuvasta suunnitelmasta, sanoi Aarnion puolustusasianajaja Riitta Leppiniemi istuntosalissa maanantaina.
Hän muistutti, ettei törkeän rikoksen valmistelu ollut rikos vuonna 2003.
– Ünsal oli kaksi kertaa todistajansuojelussa Ruotsissa, mutta lähti niistä itse vapaaehtoisesti pois.
Aarnion puolustuksen mukaan Suomen poliisilla ei ollut tietoa Ünsalin taustoista.
Suomen lain mukaan jokaisella on velvollisuus ilmoittaa viranomaisille, jos saa etukäteen tietää törkeästä rikoksesta. Jos ilmoituksen jättää tekemättä ja rikos tai sen yritys tapahtuu, teko muuttuu rangaistavaksi.
Poliisivirassa toimivalla henkilön velvollisuutena on yksiselitteisesti yrittää estää etukäteen tietoonsa tuleva törkeä rikos. Rikoslaissa murha katsotaan rikoksista kaikkein törkeimmäksi, ja siksi siitä on ainoana rangaistuksena kovin mahdollinen rangaistus eli elinkautinen vankeustuomio.
Saman rangaistuksen saa myös palkkamurhasta.
Aarnio ei syyttäjän mukaan osallistunut murhan tekemiseen tai sen järjestelyyn. Poliisille laki on ankara ja se, että poliisiviranomainen ei pyri estämään henkirikosta voi tuoda hänelle saman tuomion, kuin varsinaiset tekijät saavat.
Jengit mukana
Alamaailmassa aktiivisesti tapahtuma-aikaan vaikuttanut Keijo Vilhunen osallistui syyttäjän mukaan murhan toimeenpanon, jälkien peittelyn ja palkkion maksun suunnitteluun sekä järjestämiseen. Lisäksi hän taivutteli tekijöiksi kaksi miestä.
– Vilhusen toimet ovat olleet olennaisia ja merkittäviä murhan toteuttamisen kannalta varsinkin, koska Vilhunen on ollut M.O.R.E. -nimisen järjestäytyneen rikollisryhmän perustaja ja johtaja, syyttäjä toteaa haastehakemuksessa.
– Ilman Vlhusta murhaa ei olisi todennäköisesti tapahtunut ollenkaan, ainakaan Suomessa. Itse hän ei todennäköisesti ole ollut lähelläkään murhapaikkaa tapahtuma-aikaan, minkä hänen korkea asemansa johtajana on mahdollistanut.
Vilhusen syyllisyys perustuu syyttäjän mukaan hänen käsky- ja vaikutusvaltaansa. Käytännössä jos rikollisjohtaja käskee hierarkiassa alempana olevia johonkin tehtävään, alempana olevilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta kieltäytyä tehtävästä.
Pahimmassa tapauksessa kieltäytymisestä voidaan rangaista kuolemalla ja vähintäänkin kieltäytyjä menettää jäsenyytensä liivijengissä.
Syyttäjän mukaan Vilhusella on ollut asemansa takia suuri vaikutusvalta värväämiinsä miehiin, joista toinen kuului tekoaikaan M.O.R.E.:n kanssa yhteistyötä tekevään NBK-nimiseen rikollisjengiin.
M.O.R.E. (Me Olemme Rikollisten Eliittiä) ja NBK (Natural Born Killers) yhdistyivät vuonna 2010 kolmannen liivijengin kanssa ja muodostivat pahamaineisen United Brotherhood -jengin (UB), jota Poliisihallitus vaatii parhaillaan lakkautettavaksi.
Vilhunen johti myöhemmin myös UB:ta.
Aarnio koko ajan kärryillä
Syyttäjä uskoo tapahtumien edenneen seuraavasti.
Vilhunen sai tietää kesällä 2003, että Ruotsissa asuvat henkilöt aikovat houkutella uhrin Suomeen tapettavaksi. Vilhunen sopi, että hänen järjestämät henkilöt auttavat ruotsista saapuvia henkilöitä ennen murhaa ja tämän jälkeen ruumiin hävittämisessä.
Aarnio sai tietää suunnitteilla olevasta murhasta samoihin aikoihin ja ilmoitti siitä Ruotsin poliisille.
Vilhunen taivutteli kaksi suomalaismiestä tekemään henkirikoksen. Vilhusen toimeksiannosta toinen miehistä järjesti Ruotsista saapuneelle ryhmälle Hollolasta omakotitalon murhan valmistelua varten.
Aarnion tiedot täsmentyivät jatkuvasti ja hän tiesi murhan suunnittelijoista, tekijöistä, tekoajasta ja tekopaikasta Suomessa.
Kun uhri saapui houkuttelusuunnitelman myötä Suomeen, syyttäjän mukaan myös Aarnio oli tästä tietoinen.
Lokakuussa 2003 rikollisten suunnitelma muuttui niin, että murhan tekevätkin suomalaiset Ruotsista maksettavaa palkkiota vastaan. Aarnio sai tämänkin tietoonsa.
Jengipomo palkkiosta osingoille
Syyttäjän mukaan Aarnion olisi pitänyt ryhtyä toimenpiteisiin murhan estämiseksi, mitä tämä ei tehnyt.
Aarnio ei myöskään kertonut tiedoistaan eteenpäin. Syyttäjän mukaan hän itse asiassa kielsi alaisiaan kertomasta tietoja muille poliiseille tai keskusrikospoliisille.
Syyttäjän mukaan uhri oli välittömässä hengenvaarassa ja murhan konkretisoituminen oli tässä vaiheessa hyvin todennäköistä.
Vilhunen osallistui aktiivisesti murhan suunnitteluun, ja lopulta murha tapahtui näiden suunnitelmien mukaisesti.
Vilhunen sai murhasta palkkion itselleen.
Syyttäjä katsoo, että Vilhunen osallistui murhaan ja Aarnio suhtautui hyväksyvästi murhaan ja antoi sen tapahtua.
Juttua on päivitetty klo 11.21. Juttuun liitetty päivitettyä tietoa oikeudenkäynnin etenemisestä oikeussalissa.