Jos asiat etenevät EU:ssa niin kuin parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) haluaa, suomalaisia omakoti-, rivi- ja kerrostalokoteja odottavat lähivuosina mittavat energiaremontit. Niiden hinta vaihtelee muutamasta tuhannesta eurosta jopa 30 000 euroon kotia kohden.
Kyse on energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD), jota EU-parlamentti on työstänyt uusiksi jo muutaman vuoden ajan. Jos direktiivi toteutuu ITRE:n esittämässä muodossa, jopa kaksi miljoonaa suomalaisasuntoa – niistä lähes 570 000 omakotitaloja – on korjattava täyttämään uudet energiatehokkuusvaatimukset 2032 loppuun mennessä. Kiinteistöliitto on arvioinut remontin hinnaksi yhteensä noin 21 miljardia euroa.
EU-parlamentti äänestää uudistuksesta näillä näkymin ensi viikolla. Äänestyksen jälkeen asian käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Direktiivin on ennakoitu valmistuvan ensi kesään mennessä.
Käytännössä kyseinen remontti tarkoittaisi esimerkiksi rakennusten lämmöneristävyyden parantamista julkisivuremontin avulla tai lämmitysjärjestelmän muutosta. Remontti olisi tehtävä, vaikka korjauksille ei olisi muuten minkäänlaista tarvetta.
Korjauspakko koskisi myös asuinrakennuksia, joilla ei ole rakennuksen kunnon, sijainnin, omistajan iän tai muun syyn takia lähitulevaisuudessa käyttöä. Remonttia ei voisi välttää silloinkaan, kun siihen olisi mahdotonta saada pankista lainarahaa.
Alan asiantuntijat ovat arvostelleet ITRE:n esittämää remonttipakkoa paitsi kalliiksi myös kustannustehottomaksi tavaksi tavoitella päästöjen vähentämistä. Valiokunnassa näille arvioille ei ole annettu arvoa. Valiokunta on jopa kiristänyt komission alkuperäistä ehdotusta EPBD:stä.
Komissio esitti joulukuussa 2021, että asuinrakennusten olisi oltava energiatehokkuudeltaan vähintään F-luokkaa 2030 ja E-luokkaa 2033 mennessä. VTT:n laskelmien mukaan uudistukset olisivat koskeneet tässä tapauksessa 35 prosenttia Suomen rakennuskannasta eli noin puolta miljoonaa rakennusta.
ITRE esittää nyt, että kaikkien rakennusten energiatehokkuus on nostettava D-luokkaan 2032 mennessä. Suomessa kyseiseen luokkaan yltävät lähinnä vain 2000-luvun puolella rakennetut asuinrakennukset.
Esitystä on mahdotonta hyväksyä tässä muodossa. Aikataulua on väljennettävä ja määräyksiä on paitsi järkeistettävä myös kohtuullistettava. Lisäksi jäsenvaltioille on annettava mahdollisuus valita maan olosuhteisiin ja rakennuskantaan sopivimmat keinot tavoitteeseen pääsemiseksi.
Muussa tapauksessa EPBD:n käytännön toteutus voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta, ja direktiiviä odottaa niin kutsuttu käyrien kurkkujen kohtalo eli siitä tulisi lähinnä propagandaväline EU-vastaisille tahoille.
P.S.
Sähkön kulutus nousi torstaina talven huippulukemaan, kun sähköä kului Suomessa aamuyhdeksältä noin 12 300 megawatin teholla. Keli oli paitsi kylmä myös tyven eli tuulisähköä ei ollut saatavilla. Tästä huolimatta sähköä riitti osin tuonnin ansiosta hyvin, eikä sähköjärjestelmä romahtanut. Viimeistään nyt on varmaa, ettei kantaverkkoyhtiö Fingridin syksyllä kuluvalle talvelle ennustama yli 15 000 megawatin huippukulutus toteudu, eikä vanha ennätys – 15 105 megawattia tammikuussa 2016 – rikkoudu. On aika huokaista sähköhelpotuksesta.