Koronakriisi on vaikuttanut eri toimialoihin, työpaikkoihin ja henkilöstöryhmiin hyvin eri tavoin. Etätöistä on tullut korona-aikana tavanomainen työnteon tapa etenkin toimihenkilöiden työssä, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2021 työolobarometrin ennakkotuloksisista. Tulokset kertovat palkansaajien työoloista toisena koronavuotena.
Etätyötä tekevistä lähes kolme neljäsosaa kokee, että pystyy keskittymään etätyössä paremmin kuin toimistolla, ja noin 80 prosenttia arvioi etätyön olevan tuotteliasta. Viime syksynä jopa viidennes palkansaajista teki etätyötä päivittäin.
Samalla sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvien digitaalisten työvälineiden käytöstä on tullut arkista.
– Toisaalta, on hyvä pitää mielessä, että noin puolet palkansaajista on ollut koko ajan lähityössä eikä jaa samaa kokemusta etätöiden tekemisestä ja siihen liittyvien digitaalisten välineiden käytöstä, sanoi työministeri Tuula Haatainen (sd.) tiedotustilaisuudessa torstaina.
Haatainen arvioi, että pandemia-ajan painuttua taka-alalle yhteiskunnan laajemmat muutokset, kuten etenevä digitalisaatio ja vihreä siirtymä muovaavat työelämää läpikotaisin.
Tästä syystä jatkuva oppiminen on ministerin mielestä saatava kaikkien ulottuville. Työolobarometrin ennakkotulokset kertovat, että näin ei tällä hetkellä ole. Osaamisen kehittäminen kasaantuu heille, joiden osaaminen, taidot ja kehittymismahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti hyvät koulutuksen ja työtehtävien myötä.
Syksyllä vain 40 prosenttia palkansaajista oli osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen. Muussa opiskelussa notkahdusta ei näy.
Haatainen arvioi, että tällä hallituskaudella käynnistetty jatkuvan oppimisen uudistus vastaa tarpeeseen kehittää osaamista läpi elämän ja työuran.
Töitä uskotaan löytyvän, jos potkut tulee
Valtaosa työolobarometriin vastanneista arvioi löytävänsä osaamistaan ja työkokemustaan vastaavan työn, jos työttömyys osuisi omalle kohdalle.
Yli 80 prosenttia palkansaajista kokee työkykynsä olevan hyvä. Lähes 40 prosenttia palkansaajista pitää kuitenkin työtään fyysisesti raskaana. Työntekijöillä osuus on jopa 69 prosenttia.
Henkisesti raskaana työtään pitää lähes kaksi kolmasosaa palkansaajista. Ylemmistä toimihenkilöistä näin ajattelee 72 prosenttia ja alemmista toimihenkilöistä 67 prosenttia.
Työuupumusta ja haitallista stressiä kokevat eniten 35–44-vuotiaat, toimihenkilöt ja julkisella sektorilla työskentelevät.
Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2021 tutkimukseen vastasi 1 899 palkansaajaa.