Lukijalta
Mielipide

Esko Lotvonen vastaa Lapin Kansalle: Olen usein reilun vuoden aikana huuli pyöreänä lukenut erikoislaatuisia pääkirjoituksia Rovaniemen talouden hallinnasta

Esko Lotvonen kirjoittaa yleisönosastokirjoituksessaan, että erikoista on ollut se, että lehti hyökkää kunnallisen itsehallinnon peruspilaria eli verotusoikeutta vastaan.
Esko Lotvonen kirjoittaa yleisönosastokirjoituksessaan, että erikoista on ollut se, että lehti hyökkää kunnallisen itsehallinnon peruspilaria eli verotusoikeutta vastaan.
Kuva: Jussi Leinonen

Olen usein reilun vuoden aikana huuli pyöreänä lukenut Lapin Kansan erikoislaatuisia pääkirjoituksia Rovaniemen talouden hallinnasta. Pääkirjoitus 24.10. oli yksi tätä sarjaa. Erikoista on ollut se, että lehti hyökkää kunnallisen itsehallinnon peruspilaria eli verotusoikeutta vastaan. Lapin Kansan johdon kanssa käymissäni keskusteluissa on toki tullut esiin heihin kohdistuneet useat yt-neuvottelutarpeet viime vuosilta. Ne tietysti johtuvat yritysten kilpailutilanteesta, jossa toiminta joudutaan sopeuttamaan kannattavaksi. Keskusteluissa samaa lääkettä on tarjottu kaupungille ymmärtämättä sitä, että laki ei mahdollista leikata mielivaltaisesti esimerkiksi perusturvan tai sivistystoimen palveluita.

Kunta ei ole yritys. Yksityisellä yrityksellä on harvoin lain velvoitetta tuottaa palveluita tai tavaroita. Näinä päivinä on jopa uutisoitu erään sanomalehden julkaisemisen lopettamisesta vapaaehtoisesti, koska sosiaalisessa mediassa käydään jo riittävästi heidän asiateeman mukaista keskustelua.

Pääkirjoituksen Rovaniemen tilanteen vertaus Inariin on hämmästyttävä ja osoittaa kuntatalouden ymmärtämättömyyttä. Pääkirjoittajan olisi kannattanut lukea oman lehden tuore artikkeli Lapin kuntien verotilastoista vuodelta 2018. Tilasto osoittaa, että Rovaniemen verorahoitus asukasta kohti on maakunnan alhaisin. Inarin verotulot asukasta kohden ovat 129 euroa suuremmat kuin Rovaniemellä. Jos Rovaniemi keräisi vastaavan verotason, se tarkoittaisi 8,1 miljoonan euron lisätuloa.

Valtionosuuksissa on vielä suurempi ero. Inarilla ne ovat 1 872 euroa asukasta kohden korkeammat. Jos Rovaniemellä olisi vastaavat valtionosuudet, se tarkoittaisi 118 miljoonan euron lisätuloa. Ymmärtämällä laajan ja monikulttuurisen erämaakunnan haasteet ja kadehtimatta sinällään mitenkään inarilaisia, noilla lisätuloilla Rovaniemi voisi laskea oman tuloverotuksen 9 prosenttiin.

Unelmoida asiasta toki voi, mutta kannattaa olla realisti. Lapin Kansa kritisoi vahvasti esittämääni 0,5 prosenttiyksikön tuloveron nostoa. Todennäköisesti kirjoittaja ei ole tiedostanut sen olevan tässä tilanteessa myös lain edellyttämä esitys. Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa. Noin viiden miljoonan lisätulo varmistaa sen, että talous saadaan tasapainoon 2020-2022 aikana. Toinen vaihtoehto on löytää vastaava säästö perusturvan tai sivistyspalveluiden alueelta, jossa on 89 prosenttia kaupungin määrärahoista. Poliittisesti tämä tuntuu erittäin haasteelliselta. Investoinneilla ei ole tähän ongelmaan ensi vuodelle yhteyttä. Mielelläni lukisin jatkossa kuntataloudesta asiallisia pääkirjoituksia myös Lapin Kansasta.

Kirjoittaja on Rovaniemen kaupunginjohtaja.

Lapin Kansan pääkirjoitus 24.19. :

Veronkorotuksen sijaan Rovaniemellä on tehostettava ja mietittävä tarkkaan investoinnit