Pääkirjoitus: Suomen Pi­sa-tu­lok­set ovat las­ke­neet jo lähes koko 2000-lu­vun ajan – häm­mäs­tyt­tä­vin­tä il­miös­sä on se, ettei kor­jaus­lii­ket­tä ole on­nis­tut­tu te­ke­mään

Katso kuvat: Näin lap­pi­lai­set edus­ti­vat Pre­si­den­tin­lin­nas­sa

Puolustusvoimat: Ken­raa­li­kun­nas­sa vain yksi ylennys – katso tästä kaikki ylen­nyk­sen saaneet Lapissa

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Eri­ar­voi­suus sel­vem­pää kuin koskaan

Yhteiskuntarakenne muuttui vauhdilla koronakriisin jälkeen. Epätasa-arvoisuus näkyy väestöryhmien välillä. Tutkimuksen mukaan erot näkyvät eniten suurimmissa kaupungeissa, mutta Lapissakin organisaatioiden rakenne on muuttunut.

Uudenmaan ely-keskuksen tilaamassa tiedonkeruussa oli mukana 36 eri-ikäistä, eri väestöryhmien edustajaa – maahanmuuttajia ja paluumuuttajia. Rajalliset mahdollisuudet työmarkkinoilla ja koulutuksessa rajoittavat eri väestöryhmien välistä vuorovaikutusta, osallistumista, asenteita ja turvallisuutta. Tukea ja kannustusta on, mutta se ei auta maahanmuuttajia elämäntilanteen parantamisessa, sillä mahdolliset ovat rajalliset.

Vaikka malli yhdenvertaisuudesta on jokaisessa organisaatiossa, sen käyttö on harvinaista. Suomessa ollaan menossa suuntaan, missä ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa ja heitä palvellaan eri tavalla. Eri kieli- ja etniset ryhmät kokevat saavansa eriäviä palvelua. Kulttuuritausta ja ekonominen asema vaikuttavat palveluun.

Pakolaiset kokevat saavansa palveluita eri tavalla kuin korkeakoulutetut maahanmuuttajat.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.