Yhteiskuntarakenne muuttui vauhdilla koronakriisin jälkeen. Epätasa-arvoisuus näkyy väestöryhmien välillä. Tutkimuksen mukaan erot näkyvät eniten suurimmissa kaupungeissa, mutta Lapissakin organisaatioiden rakenne on muuttunut.
Uudenmaan ely-keskuksen tilaamassa tiedonkeruussa oli mukana 36 eri-ikäistä, eri väestöryhmien edustajaa – maahanmuuttajia ja paluumuuttajia. Rajalliset mahdollisuudet työmarkkinoilla ja koulutuksessa rajoittavat eri väestöryhmien välistä vuorovaikutusta, osallistumista, asenteita ja turvallisuutta. Tukea ja kannustusta on, mutta se ei auta maahanmuuttajia elämäntilanteen parantamisessa, sillä mahdolliset ovat rajalliset.
Vaikka malli yhdenvertaisuudesta on jokaisessa organisaatiossa, sen käyttö on harvinaista. Suomessa ollaan menossa suuntaan, missä ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa ja heitä palvellaan eri tavalla. Eri kieli- ja etniset ryhmät kokevat saavansa eriäviä palvelua. Kulttuuritausta ja ekonominen asema vaikuttavat palveluun.
Pakolaiset kokevat saavansa palveluita eri tavalla kuin korkeakoulutetut maahanmuuttajat.