Viime keväänä oveeni koputettiin. Ovellani oli varsin vaisun näköinen mies – ystäväni Pertti Kivimäki. Hän pyysi apuani. Lupasin tietenkin heti avustaa.

Pertti oli apuani vailla roolissa näytelmään ”Menneisyyden majatalo”. Esitykseen oli kolme päivää aikaa, ja majatalon johtajaksi kaavailtu henkilö oli estynyt näyttelemisestä. Tietenkin suostuin ehdotukseen. Vedimme Rovaniemen eläkeläisten tilaisuudessa pienoisnäytelmän, johon kuului vahva yleisön osallistuminen yhteislaulujen kera.