Onnettomuudet: Rat­ti­juop­po ajoi stop-mer­kin takaa auton eteen Tor­nios­sa

Lapin Kansan kalakilpailu: Suuria ahvenia ja hurjia har­juk­sia

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Kolumni

Edus­kun­nas­ta: Voiko Suo­mes­sa vanheta ar­vok­kaas­ti?

Lapin kansanedustajat kirjoittavat palstalle vuoroviikoin. Vuorossa on sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.).
Lapin kansanedustajat kirjoittavat palstalle vuoroviikoin. Vuorossa on sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.).
Kuva: Matti Matikainen

Nyt on vanhusten viikko ja aiheellista jälleen kerran pohtia sitä, kuinka meidän äidit, isät ja isovanhemmat pärjäävät. Erityisesti Lapissa on monta yksin asuvaa ikäihmistä. Lapset ovat muuttaneet koulutuksen ja töiden perässä satojen kilometrien päähän ja jääneet sinne. Kesällä ja ehkä jouluna käydään katsomassa, miten meillä pärjätään.

Sivistysvaltio Suomi haluaa taata kaikille arvokkaan vanhuuden. Tavoite on hyvä, mutta toistaiseksi emme ole sitä saavuttaneet.

Hyvinvointialueet yksin eivät voi tätä ratkaista. Mukaan tarvitaan kunnat, yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja seurakunnat. Kotona asuvien vanhusten sosiaaliset kontaktit ja liikkuminen ovat tärkeitä. Kerhot ja päiväkeskukset, kuljetuspalvelut ja kansalaisopiston kurssit ovat viikon kohokohtia. Omaisten ja läheisten roolia unohtamatta. Kotiin tuotavat palvelut kuten siivousapu, lumenluonti, asioimisapu, ruokapalvelut ovat tarpeellisia ja edesauttavat kotona pärjäämistä pidempään.

Suomen väestö ikääntyy kovaa tahtia ja terveys- ja hoivapalveluiden tarve väistämättä kasvaa. Terveyden reistaillessa turvattomuuden tunne kasvaa. Kotihoito, omaishoito, perhekodit ja eri tasoiset palveluasumisratkaisut tulevat ajankohtaiseksi.

Vuosien aikana vanhuspalveluissa ja perusterveydenhuollossa kyteneet ongelmat ovat kasaantuneet ja odottavat nyt ratkaisuja.

Yksi iso ongelma on, että meillä on liian vähän ympärivuorokautista asumispalvelua ja vanhuksia pidetään usein kotona aivan liian pitkään kotihoidon varassa. Kotona odottavien lisäksi terveyskeskusten vuodeosastot täyttyvät palveluasumisen paikkaa odottavista vanhuksista.

Kun vuodeosasto on täynnä ei ole enää jatkohoitopaikkaa erikoissairaanhoidon toimenpiteistä kuntoutuville potilaille. Ja kun erikoissairaanhoidosta ei voida suoraan kotiuttaa eikä terveyskeskuksen vuodeosastopaikkaa ole, ei erikoissairaanhoitoon voi ottaa uusia potilaita toimenpiteisiin.

Jonot erikoissairaanhoitoon kasvavat. Lonkka- ja polvileikkauksia ynnä muita vähemmän kiireellisiä toimenpiteitä saa odotella kuukausia, jopa vuosia. Aivan liian pitkään. Yksi ongelma johtaa toiseen ja ketjureaktio on valmis.

Vasta toimintansa aloittaneilla hyvinvointialueilla on kovat haasteet. Vuosien aikana vanhuspalveluissa ja perusterveydenhuollossa kyteneet ongelmat ovat kasaantuneet ja odottavat nyt ratkaisuja. Omaishoidon kipukohdat pitää ratkaista ja perhehoitajia rekrytoida ahkerasti. Tarvitsemme myös lisää eri tasoisia palveluasumisratkaisuja. Kun kaikki edellä mainitut palvelut järjestetään oikeaan aikaan ja oikean tasoisena voimme sanoa, että Suomessa voi vanheta arvokkaasti.