Kolumni

Edus­kun­nas­ta: Talous ja hy­vin­voin­ti kul­ke­vat käsi kädessä


Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on keskustan Markus Lohi.
Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on keskustan Markus Lohi.
Kuva: Jussi Leinonen

Viime viikkojen dramaattiset poliittiset käänteet tarkoittivat osaltani myös tehtävien muutosta. Kun Anu Vehviläinen siirtyi eduskunnan puhemieheksi Matti Vanhasen jälkeen, avautui sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan paikka.

Keskustan eduskuntaryhmän yksimielisen esityksen jälkeen tulin valittua tuohon arvostamaani tehtävään. Samalla siirryin perustuslakivaliokunnassa varsinaisesta jäsenestä varajäseneksi.

Kun jatkan edelleen valtiovarainvaliokunnan jäsenenä, valiokuntavastuuni voi kiteyttää sanoihin talous ja hyvinvointi. Nämä kaksi kulkevatkin käsi kädessä. Vaikka taloudella on vain välinearvoa – se on vain väline hyvään elämään – ilman kestävää taloutta hyvinvointimme alkaa heikkenemään pitkällä aikavälillä.

Voimme ylläpitää ja parantaa hyvinvointipalveluitamme vain taloutemme puitteissa. Yli varojen eläminen tarkoittaa jossakin vaiheessa ”laskun maksun aikaa”. Velaksi eläminen on pois tulevilta sukupolvilta. Se on myös tulevaisuuteen siirrettyä verotusta.

Koronakriisin jälkeen korostuvatkin uudistukset, joilla saamme palautettua Suomen jälleen kestävän työllisyyden ja talouden polulle.

Yhteiskunnan palveluiden ohessa henkilökohtaiseen hyvinvointiimme vaikuttavat erityisesti meidän kunkin elintapamme ja valintamme. Itse asiassa ne ovat ensisijaisia ja sosiaali- ja terveyspalvelut vasta toissijaisia. Koskaan ei liikaa korosteta vaikkapa liikunnan merkitystä henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnillemme.

"Voimme ylläpitää ja parantaa hyvinvointipalveluitamme vain taloutemme puitteissa."

Ensimmäiseksi työkseni sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana sain viedä maaliin hoitajamitoitusta koskevan velvoittavan lainsäädännön. Vaikka lakisääteinen hoitajamitoitus ei ratkaise tietenkään kaikkia ikäihmisten hyvään hoivaan liittyviä ongelmiamme, on se kuitenkin iso askel parempaan suuntaan.

Lain yksityiskohdista oli erilaisia näkemyksiä valiokunnassa, mutta lakipykälät hyväksyttiin lopulta yksimielisesti eduskunnassa. Silläkin on erityinen arvo.

Syksyllä saamme sote-uudistuksen jälleen valiokunnan käsittelyyn. Vaikka useat päättäjät ja kansalaisetkin kokevat väsymystä aiheen ympärillä, pidän uudistusta niin tärkeänä ihmisten palveluiden turvaamisen näkökulmasta, että ehdoton tavoitteeni on uudistuksen onnistunut toteuttaminen.

Valtavan 1200-sivuisen lakipaketin käsittely tulee olemaan raskas tehtävä valiokunnalle. Jotta tässä onnistumme, edellyttää se hyvän työskentelyilmapiirin ylläpitämistä valiokunnassa.

Tämän koen yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä puheenjohtajana. Jos siinä onnistumme, saamme myös tuloksia aikaan. Niitä meiltä päättäjiltä nyt odotetaan.