Suomalaiset ansaitsevat pohjoismaisen elintason ja hyvät palvelut siinä missä ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaisetkin. Tästä periaatteesta luulisi myös kaikkien puolueiden löytävän helposti yhteisymmärryksen.
Keinoista tämän yhteisen päämäärän saavuttamiseksi näyttää kuitenkin olevan ilmeisen paljon erimielisyyttä, ainakin jos asiaa päättelee opposition reaktioista pääministeri Orpon hallituksen ensimmäiseen valtion talousarvioesitykseen.
Valtiovarainministeri Purran esittelemä budjettiehdotus oli yllätyksetön kaikille hallitusohjelmaan tutustuneille, mutta opposition äänekkäästä kritiikistä päätellen heillä on täytynyt olla ainakin jossain määrin puutteellinen kuva siitä, millaisessa kunnossa valtiontaloutta ovat seuraajilleen jättämässä.
Marinin hallituksen perintö on nimittäin dramaattinen: valtion velkataakka kasvaa kymmenen miljardin euron vuosivauhtia.
Ja velka tulee valitettavasti jatkossakin kasvamaan hurjaa vauhtia, vaikka uusi hallitus on tarttunut rivakasti toimeen tehden jo ensimmäisessä talousarviossaan merkittäviä sopeutuksia ja uudistuksia. Viime vuosina suureksi kasvaneen velkataakan korot nousevat kuitenkin niin nopeasti, että velanhoitomenot uhkaavat syödä sopeutuksilla saavutettavat hyödyt.
Pitäisikö sopeutukset ja rakenneuudistukset sitten jättää tekemättä? Pitäisikö vain nostaa kädet pystyyn mahdottoman tilanteen edessä? Ei missään nimessä.
Vasemmistopuolueet ja keskusta ovat puolustelleet rajua velkaantumista sillä, että Suomen tilanne on vasta EU-maiden keskitasoa. Tässä ajattelussa tullaankin edellisen hallituskauden ongelman ytimeen: Suomen annettiin velkaantua ja taantua erilleen muiden Pohjoismaiden kehityksestä. Nyt pääsy pois ankaraan velkaantumiseen johtavalta polulta on paljon kovemman ponnistuksen takana kuin jos sieltä olisi ymmärretty tulla pois hyvän sään aikana. Sieltä on kuitenkin päästävä pois – sen suhteen vaihtoehtoa ei ole – ja sen uusi hallitus tulee myös tekemään.
Suomen oikea tavoite ei voi olla eurooppalainen keskitaso, vaan meidän tulee tulevaisuudessakin olla ylpeästi yksi Pohjoismaista. Talouden osalta päätösvallan tulee aina olla omissa käsissämme. Siksi Orpon hallitus on laatinut Suomelle määrätietoisen talousohjelman, jolla työllisyys kohenee ja velkaantuminen taittuu vaikeidenkin aikojen keskellä.
Eduskunta tulee käyttämään suuren osan syksystään ensi vuoden budjetin ja tulevien vuosien julkisen talouden suunnitelman käsittelyyn. Siinä on syytäkin tehdä huolellista työtä. Ja kun aikanaan joulun alla puhemiehen nuija kopsahtaa talousarvion hyväksymisen merkiksi, alkaa siitä Suomen paluumatka takaisin muiden Pohjoismaiden joukkoon myös vastuullisen taloudenpidon näkökulmasta.