Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Kolumni

Edus­kun­nas­ta: Koronan varjoon on jäänyt isoja asioita – ta­lou­den kes­tä­vyys tulee ar­vioi­ta­vak­si en­nem­min tai myö­hem­min

Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on vasemmistoliiton Markus Mustajärvi.
Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on vasemmistoliiton Markus Mustajärvi.
Kuva: Jussi Leinonen

Koronakriisi jäänee varmasti monen mieleen aikana, jolloin rauhan oloissa jouduttiin turvautumaan poikkeukselliseen sääntelyyn. Suomalaiset ovat useimmiten ihmisiä, jotka kykenevät toimimaan kollektiivisesti ja järjestyneesti.

Koronan jälkeenkin tulee uusia uhkia ja kriisejä, joten viimeisen kahden vuoden kokemukset voi hyödyntää arvokkaana oppina. Virheitäkin on varmasti tehty, mutta moneen muuhun maahan verrattuna Suomi pärjäsi hyvin.

Korona-ajan alussa veneen keikuttelijoita ei juuri ollut. Kun kriisin laajuutta ja kestoa ei voitu ennakoida, esimerkiksi poliittiset päättäjät olivat kannanotoissaan varovaisia. Myöhemmin myös kriittisiä ääniä alkoi ilmaantua. Se on luonnollista. Myös kritiikkiä pitää sietää ja siihen jopa kannustaa: samanmielisten joukossa kukaan ei opi mitään.

Olen painiskellut pitkään erilaisten työelämäkysymysten parissa. Uskon, että koronakriisi muutti joitain asioita jopa parempaan suuntaan.

Lisääntynyt etätyö osoitti, että työnjohdon ei tarvitse aina tarkkailla selän takana työsuoritusta ja työntekijän ahkeruutta. Oman työn autonomia voi tehokkaimmin parantaa työn tuottavuutta. Kun työntekijä voi itse päättää, kuinka työnsä tekee, kannustaa se hakemaan parhaimmat työtavat.

Etätyössä piilee myös vaaransa. Työpaikan sosiaalisia suhteita ja lähitapaamisia ei voi kokonaan korvata millään. Kasvokkain käydyt keskustelut työyhteisön jäsenten kanssa luovat yhteisyyttä. Sellaisissa tapaamisissa voi aistia myös sen, jos toisen mieltä painaa ja hän tarvitsee tukea tai kuuntelijaa.

"Sitten rytisee ja velatkin ovat velkoja."

Jos koronan varjoista nouse uusi tapa tehdä työtä ja vanha, ehkä jämähtänyt työkulttuuri haastetaan, on se vain hyvä asia. Korona nosti esille uusia tapoja hahmottaa asioita, mutta sen varjoon on myös haudattu isoja asioita.

EU:n elpymisrahasto markkinoitiin tapana nousta talouden ahdingosta. Taantuvan talouden oloissa on syytäkin elvyttää, mutta sen voi tehdä ilman pysyviä, yhteisiin velkoihin ja vastuisiin kiedottuja taloudellisia pakkoja.

Ihmettelen, kuinka vähän keskustellaan jo vuosia pyörineistä Euroopan keskuspankin osto-ohjelmista, joiden kokonaisvolyymi on moninkertainen elpymisrahastoon verrattuna. Keskuspankilla on mahdollisuus luoda rahaa tyhjästä. Sitä ovat tehneet niin EU, Japani kuin Yhdysvallatkin.

Sillä tiellä tulee karhu vastaan. Talouden kestävyyden mittauspiste tulee arvioitavaksi ennemmin tai myöhemmin. Sitten rytisee ja velatkin ovat velkoja.