Kolumni

Eduskunnasta: Kohti tervettä luontosuhdetta


Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on keskustan Mikko Kärnä.
Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on keskustan Mikko Kärnä.
Kuva: Jussi Leinonen

Hallituksen asettamat tavoitteet ja tavoiteaikataulut ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ovat kunnianhimoisia. Kuten pitääkin olla.

Keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat keskustelun ääripäissä olleet koko ilmiön kieltäminen ja vähättely, sekä toisaalta yksittäisten ihmisten syyllistäminen ja arjen hankaloittaminen kohtuuttomilla toimenpiteillä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä pitäisi kuitenkin aina ajatella ensisijaisesti suomalaisten etua ja uskoa ihmisten kykyyn tehdä itsenäisesti oikeita valintoja.

Ilmastokeskusteluun on vihdoin tullut suhteellisuutta, realismia ja kohtuullisuutta.

Suomi ei saavuta hiilineutraaliutta ihmisten kulutusvalintoihin puuttumalla tai vaikkapa lihansyöntiä ja yksityisautoilua rajoittamalla, vaan ennen kaikkea päästöjen vähennyksen kautta. Uusi teknologia antaa tässä meille valtavasti mahdollisuuksia.

Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista, kun on kyse uusiutuvista luonnonvaroista. Luonnonvarat tulevat maakunnista ja maaseuduilta, joista monet ovat jo hiilipositiivisia. Olemme edelläkävijöitä luonnonrikkauksiemme hoidossa, jalostamisessa ja kestävässä käytössä.

Teollisuuden sähköveron alentaminen on yksi esimerkki, jonka myötä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet viedä maailmalle päästöjä vähentävää osaamista ja ratkaisuja paranevat. Voimme tarjota ratkaisuja, jotta myös isoimmat saastuttajat, kuten suurvallat ja ylikansalliset suuryritykset voivat tehostaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

"Keskivertosuomalainen käyttää vaatteisiin ja kenkiin lähes tuhat euroa vuodessa. Vaateteollisuus saastuttaa yhtä paljon kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä. Miksi siis keskustelemme vain lentoverosta?"


Terveeseen luontosuhteeseen kuuluu vahvasti myös oman toiminnan pohtiminen ja omat valintamme. Millaisia ovat omat asenteet kulutusta ja materialistista elämäntapaa kohtaan? Kuinka päivittäisillä teoillani vaikutan ympäristöni tilaan? Luonto on se, jonka pitäisi asettaa rajat toiminnallemme. Ei valtion tai kuntien.

Tulevaisuudessa ihmisten omat kulutustottumukset tulevat toivottavasti olemaan entistäkin vahvemmin keskiössä. Maailman ihmisten elintaso nousee ja kasvun rajat tulevat vastaan. Maailman luonnonvarojen tuhlaus, ylituotanto ja jätteen määrä ovat jo nyt riistäytyneet käsistä.

Keskivertosuomalainen käyttää vaatteisiin ja kenkiin lähes tuhat euroa vuodessa. Vaateteollisuus saastuttaa yhtä paljon kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä. Miksi siis keskustelemme vain lentoverosta?

Syyllistämisen ja kurittamisen sijaan voisimme pohtia, mitä voimme jokainen itse tehdä. Tarvitsemmeko uusinta puhelinta, jos entinenkin toimii vielä? Tarvitsemmeko uusia vaatteita, kun vanhatkin ovat vielä ehjiä? Voisimmeko kulutusvalinnoissamme suosia kotimaisia ja paikallisia tuotteita?