Kokoomuksen ja perussuomalaisten kansanedustajat pitivät eduskunnassa kriittisiä puheenvuoroja lähetekeskustelussa vuosia väännetystä saamelaiskäräjälain muutosesityksestä.
Esitys kaatui myös viime hallituskauden loppumetreillä perustuslakivaliokunnassa, jossa esityksen käsittely keskeytettiin aikatauluhaasteisiin vedoten. Uuden hallituksen ohjelmassa linjattiin, että esitys annetaan vuoden 2023 loppuun mennessä, kuten tapahtuikin.
Lakiesitys näyttäisi siis etenevän heti hallituskauden alussa.
– Tässä on poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat eduskunnan käsittelylle. Tässä on taustalla hallitusohjelman selkeä kirjaus, meillä oli todella hyvät neuvottelut oikeusministeri Leena Meren (ps.) kanssa, ja hallituksen esitys tuli yksimielisenä eduskuntaan, kertoo Saamelaiskäräjien tuore puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi STT:lle
Näkkäläjärvi sanoo ymmärtäneensä, että RKP:lle saamelaiskäräjälain uudistus oli kynnyskysymys hallitukseen lähdölle. Myös kansanedustaja Eva Biaudet (r.) on todennut, että yksi puolueen hallitusyhteistyölle asettamista vaatimuksista oli hallitusohjelmaan sisällytettävä kirjaus saamelaiskäräjälaista.
Lappalaiskriteerin poistaminen hiertää
Lain vastustajia on hiertänyt etenkin niin sanotun lappalaiskriteerin poistaminen osana uudistusta.
Lappalaiskriteeri määrittelee saamelaiseksi henkilön, joka "on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa".
Sama kysymys oli jälleen esillä eduskunnassa. Lakia valmistelleen oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Yrsa Nymanin mukaan lain käsittelyä helpottaa se, että lakiesitys on lähes samanlainen kuin viime hallituskaudella.
– Perustuslakivaliokunta kuuli valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita, ja he pitivät esitystä perusteltuna ja hyvänä. Esityksessä ei ollut mitään, joka olisi estänyt esityksen hyväksynnän. Tiedämme siis, mitä perusratkaisuista ajatellaan, sanoo Nyman.
Lähetekeskustelussa lakiesitys sai kehuja viime kaudella hallituksessa olleiden SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajilta. Keskustasta kuultiin sen sijaan kriittisempiä puheenvuoroja.
Lähetekeskustelun jälkeen lakiesitys lähtee käsittelyyn perustuslakivaliokuntaan joka antaa lakiesityksestä mietinnön. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja on kokoomuksen Heikki Vestman.
Hallinto-oikeuden päätöksiä halutaan odottaa
Useampi kansanedustaja totesi puheenvuorossaan, että eduskunnan olisi syytä odottaa korkeimman hallinto-oikeuden päätökset tuoreista saamelaiskäräjävaaleista ennen asian käsittelyä.
Tällä hetkellä KHO:ssa on vireillä 102 valitusta, jotka koskevat saamelaiskäräjien hallituksen päätöksiä vuoden 2023 vaalien vaaliluetteloon hakeutuneiden oikaisuvaatimuksiin. Lisäksi on saapunut 51 valitusta saamelaiskäräjien hallituksen päätöksistä vuoden 2023 saamelaiskäräjien vaalituloksen vahvistamisesta.
Korkein hallinto-oikeus on arvioinut, että päätökset viime syksyn vaaleihin liittyvistä valituksista annetaan kevään aikana.
Vihreiden Maria Ohisalo ilmaisi puheenvuorossaan huolensa siitä, että ilmassa olisi aikomusta viivytellä lain valmistelua perustuslakivaliokunnassa.
Saamelaisneuvoston mukaan korkein hallinto-oikeus (KHO) on vuodesta 2011 lähtien vastoin saamelaiskäräjien tahtoa hyväksynyt yhteensä 161 henkilöä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
On mahdollista, että suuri osa näistä henkilöistä jäisi uudistuksen myötä vaaliluettelon ulkopuolelle.
Laissa ei haluta ottaa kantaa saamelaisuuteen
Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että sääntelyä uudistettaessa on syytä tuoda selkeästi esille, että kyse on oikeudesta äänestää ja asettua ehdolle, ei henkilön oikeudesta identifioitua saamelaisuuteen.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Pirita Näkkäläjärven mukaan lain tarkoituksena on pitää huolta siitä, että saamelaisia edustava elin edustaa aidosti saamelaisia.
– Eli ne, jotka sen äänestävät, olisivat saamelaisia, ja ne, jotka siellä edustajina istuvat, olisivat saamelaisia.
Näkkäläjärven mukaan samanlaista keskustelua alkuperäiskansaan kuulumisen määrittelystä on nähty myös Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
– Emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola on todennut Ylen haastattelussa, että tämä on osa maailmanlaajuista liikettä. Kun alkuperäiskansat ovat saaneet oikeuksia, siitä on tullut hyväksyttyä tai jopa jollain tapaa haluttua kuulua alkuperäiskansaan. On paljon ihmisiä, jotka eivät aidosti kuulu elävään alkuperäiskansakulttuuriin, mutta haluaisivat kuulua.
– Siinä voi olla pohjalla kuviteltuja tai aitoja etuja (alkuperäiskansaan kuulumisesta), hän lisää.
Moitteita ihmisoikeuskomitealta
Lakiuudistuksessa itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta toimisi ensimmäisenä muutoksenhakuasteena vaaliluetteloa koskevissa asioissa saamelaiskäräjien hallituksen sijaan.
Nymanin mukaan kansainvälisessä oikeudessa lähdetään siitä, että alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta jäsenyydestään. Suomessa lain mukaan saamelaiskäräjät edustavat saamelaisia. Siksi heillä on itse oikeus päättää jäsenyyden kriteereistä, Nyman sanoo.
– Mikään ihmisoikeussopimus tai asiakirja ei sisällä mitään määritelmää siitä, millä tavalla pitäisi määrittää alkuperäiskansaan kuuluva henkilö. Oikeus kuuluu nimenomaan alkuperäiskansoille.
Myös YK:n ihmisoikeuskomitean julkaisemien ratkaisujen mukaan Suomi on loukannut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevissa valitusasioissa. Myös YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea on antanut vastaavan ratkaisun vuonna 2022.