Edus­kun­nan tavoite aloit­taa nor­mi­työ syys­kuus­sa - tilanne ar­vioi­daan elokuun puo­les­sa välissä

Etä-äänestyksen tietoturva on hankala rasti. Yksi vaihtoehto on, että virkakunta soittaa kansanedustajille.

– Lähtökohta on edelleen se, että päätökset tehdään fyysisesti tässä talossa. Mutta etä-äänestämiseenkin on koronan kaltaisten tilanteiden takia pakko varautua, puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) toteaa.
– Lähtökohta on edelleen se, että päätökset tehdään fyysisesti tässä talossa. Mutta etä-äänestämiseenkin on koronan kaltaisten tilanteiden takia pakko varautua, puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) toteaa.
Kuva: Mauri Ratilainen

Eduskunnassa on eletty aina maaliskuun puolesta välistä lähtien poikkeuksellisia aikoja koronan takia aivan kuten muuallakin.

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) kertoo, että jos tilanne koronan suhteen on syksyllä hyvä, niin eduskuntatyöskentelyn on tarkoitus lähteä liikkeelle normaaleissa olosuhteissa.

– Talon koronatyöryhmä kokoontuu elokuun puolessa välissä. Silloin arvioidaan, mikä on tilanne. On hyvä muistaa, että syyskauden alkuun on aikaa vielä reilut kaksi kuukautta.

Korona on näkynyt talossa monin eri tavoin.

– Korona on tuonut etätyön niin virkamiehille, avustajille kuin edustajille. Iso näkyvä asia on ollut se, että lehterit ovat olleet suljettuina koko kevään, eikä taloon ole otettu vierailuryhmiä. Normaaleissa oloissahan eduskunta on avoin talo.

Vain neljäsosa salissa

Korona on vaikuttanut myös siihen, että suuri sali on ollut vajaassa käytössä. Kerralla on salissa istunut vain noin neljäsosa edustajista. Valiokuntiin on haettu lisää jäseniä siltä varalta, jos varsinaisia jäseniä sairastuisi kerralla useita.

– Kaikkein tärkein linjaus on ollut, että tämän talon on pitänyt olla päätöksentekokykyinen kaikissa olosuhteissa, puhemies korostaa.

Ei ratikkaan

Edustajien ulkomaan matkat ovat olleet pannassa. Myös kotimaan matkoja on rajoitettu.

– Edustajat ovat myös saaneet suosituksen, jonka mukaan he eivät käyttäisi joukkoliikennevälineitä.

Nopeaa käsittelyä

Lainsäädäntötyö on kokenut aikamoisen mullistuksen. Korona on vaatinut pikaista käsittelyä lain- ja asetuksenmuutoksiin.

– Parhaimmillaan vajaassa viikossa on kuljetettu esityksiä eduskuntasalin läpi.

Vehviläinen laskee, että kevään aikana erilaisia asetuksia ja hallituksen esityksiä on käsitelty yli 60 kappaletta.

– Kovimmilla ovat olleet perustuslaki-, sosiaali- ja terveys-, hallinto,- talous- ja valtiovarainvaliokunta.

Kun korona on vienyt päähuomioon, niin samaan aikaan hallitukselta on jäänyt monta kymmentä esitystä antamatta. Liioin ei ole nähty välikysymyksiä.

– Näin ollen on syntynyt lainsäädäntövelkaa. On hallituksen oma asia, miten tämä kurotaan kiinni.

Syksystä Vehviläinen povaa joka tapauksessa kiireistä. Tulossa on laajoja lainsäädäntöhankkeita, kuten sote-uudistus.

Viime päivinä on tullut enemmän painetta siihen, että talossa päästäisiin normaaliin päiväjärjestykseen, ja että oppositio pääsisi paremmin esille, eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen mainitsee.
Viime päivinä on tullut enemmän painetta siihen, että talossa päästäisiin normaaliin päiväjärjestykseen, ja että oppositio pääsisi paremmin esille, eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen mainitsee.

Ohjelma typistetty

Koronakevät on tarkoittanut sitä, että suuressa salissa ja valiokunnissa on ollut typistetty ohjelma.

Puhemiesneuvosto on arvioinut, että kansalaisaloitteita ei ole viety eteenpäin. Puhemies vahvistaa, etteivät ne ole hävinneet minnekään, vaan odottavat käsittelyään myöhemmin.

Oppositio kärsinyt

Puhemiehen mukaan koronakevät on haitannut opposition normaaleja edellytyksiä harjoittaa oppositiopolitiikkaa.

– Se ei ole salaisuus. Siksi viime päivinä onkin tullut enemmän painetta siihen, että talossa päästäisiin normaaliin päiväjärjestykseen, ja että oppositio pääsisi paremmin esille.

Kyselytunnit ovat perinteisesti opposition areenaa. Nyt ne ovat olleet typistettyjä, koska salissa on rajoitettu edustajien määrää.

Liioin ei ole nähty ajankohtaiskeskustelua vähään aikaan.

Tietoturva hankala

Hyvin pian koronakriisin alettua eduskunnassa ryhdyttiin pohtimaan etä-äänestämisen mahdollisuutta.

– Valiokunnat ovat voineet pitää epävirallisia kokouksia etänä, mutta niissä ei ole voitu äänestää, eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola sanoo.

Vaikka koronatilanne näyttää nyt paremmalta, niin eduskunta valmistautuu mahdolliseen toiseen aaltoon.

Tätä silmällä pitäen on päätetty väliaikaisesta työjärjestyksen muuttamisesta, joka on voimassa ensi vuoden kesäkuun loppuun asti.

Muutoksen avulla varaudutaan etä-äänestykseen tulevana syksynä, jos tarve niin vaatii.

Puhelin käteen

Paavola kertoo, että eduskunnan virkamieskunta sai toimeksiannon puhemiesneuvostolta maaliskuun puolessa välissä.

Hän korostaa, että siirtyminen etä-äänestykseen on korkean kynnyksen takana. Kaikki on kiinni syksyn tautitilanteesta.

– Toinen kysymys on tietoturva, eli miten se hoidetaan. Olemme käyneet läpi kansainvälisiä käytäntöjä. Muuallakin pohditaan tätä asiaa tarkasti.

Tietoturva on vaikea rasti. Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee asiaa parhaillaan.

Epävirallisia valiokuntakokouksia on pidetty Teamsin kautta, mutta Paavolan mukaan tämä järjestelmä pitäisi korvata turvallisemmalla järjestelmällä.

– Täysistuntoäänestyksiin on ehdotettu puhelinjärjestelmää. Siinä virkamiehet soittaisivat suoraan edustajalle ja kysyisivät, miten äänestää. Tämä on toki hidasta, mutta sitä pohditaan. Tarkoitus on myös testata sitä elokuun alussa, Paavola kertoo.

Varautumista tarvitaan

Puhemies tähdentää, että etä-äänestys ei ole automaatio, joka otettaisiin käyttöön.

– Lähtökohta on edelleen se, että päätökset tehdään fyysisesti tässä talossa. Mutta tähänkin on koronan kaltaisten tilanteiden takia pakko varautua.

Hän jatkaa, että muutosesitys on väliaikainen.

– Jos etä-äänestykseen joudutaan, niin sekin vaatii vielä ylimääräisen käsittelyn. Kevään opetus on ollut, että meidän pitää hyvän sään aikana turvata päätöksenteko kaikissa olosuhteissa.

Hän otti esille myös etäyhteyksien toimivuuden.

– Suomi on iso maa. Jos etä-äänestykseen mennään, niin meidän on huolehdittava siitä, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet äänestää.