Moni yrittää ennustaa tulevaisuutta. Yhteiskunnallisiin, teknologisiin ja taloudellisiin muutoksiin liittyy kaikkiin epävarmuuksia. Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet vaikuttavat kaikkeen.
Teknologiset ratkaisut kehittyvät, mutta yhä on epäselvää, milloin uudet käyttövoimaratkaisut ovat kypsiä raskaaseen liikenteeseen. Nyt Suomen 94 000 kuorma-autosta vain 21 liikkuu sähköllä ja reilut 400 kaasulla. Muutos raskaassa kalustossa on haastava. Haasteemme ovat myös erilaiset kuin lyhyiden matkojen Manner-Euroopassa.
Uuteen kuljetuskalustoon investoidaan, mutta lisäksi tarvitaan panostuksia lataus- ja tankkausinfraan, jotta ajoneuvoilla voidaan liikennöidä. Uusi kalusto on myös kalliimpaa kuin perinteinen. Muutos laittaa liikenteessä ja logistiikassa koko kulurakennetta uusiksi.
Liikennesektorin tavoitteena on vähentää päästöjä 50 prosentilla 2030 mennessä. Tavoite ja sen hinta on kova. Nousevat kustannukset näkyvät kuljetusyritysten kukkarossa. Jos jakeluvelvoite nousee 2024 jo päätettyyn 28 prosenttiin, kiristyksen kustannusvaikutus on 19–26 senttiä litralta. Se tarkoittaisi noin 800 miljoonan euron lisäkustannuksia kaikille dieseliä käyttäville suomalaisille. Uuden hallituksen on peruttava tämä korotus.
Jos maantieteellistä sijaintiamme ei huomioida, liian nopeat toimet heikentävät kilpailukykyämme. Menestymisen näkökulmasta pahin skenaario olisi, että kilpailijamaita tiukemmat päästövähennysvaatimukset siirtävät yritysten toimintaa toisaalle. Silloin vaikutus ilmastopäästöihin on pahimmillaan päinvastainen kuin tavoite.
Monilla yrityksillä on strategiana yhä vähähiilisempi tuotanto ja tuotteet. On nähtävissä merkkejä siitä, että kuljetusten tilaajat edellyttävät entistä vähäpäästöisempiä kuljetuksia. Ovatko tilaajat valmiita maksamaan tästä? Pelkillä ”viherpesupuheilla” tavoitteisiin ei päästä.
Kuljetusala on ollut vastuullisesti mukana vähentämässä päästöjä. Suomessa on EU-alueen suurimmat mitat ja massat käytössä kuljetuskalustossa. Se, että kuljetamme suurilla yhdistelmillä, on tuonut kilpailukykyä, mutta myös päästövähennyksiä. Kuljetusyritykset ovat tehneet investoinnit. Jatkossakin alalla joudutaan pohtimaan, miten eri toimet vaikuttavat kulurakenteeseen, investointeihin ja toimintamahdollisuuksiin.
Murrosvaiheessakin on pidettävä huoli Suomen kilpailukyvystä ja kotimaisen kuljetusalan toimintaedellytyksistä. Nyt ei pidä heikentää haastavaa kansainvälistä logistista asemaamme. Pidetään Suomi liikkeessä.
Kirjoittaja on Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja.