Kaivosten tuottamia metalleja tarvitaan tulevaisuudessa nykyiseen verrattuna moninkertaisia määriä uusiutuvan energian ja vihreän teknologian rakentamiseen. Tämä koskee erityisesti kobolttia, litiumia, grafiittia, nikkeliä, kuparia, kultaa, hopeaa, platinametalleja ja harvinaisia maametalleja. Suomessa on tuotantoa tai eri kehitysvaiheissa olevia kaivosprojekteja kaikkien näiden osalta.
Suomessa oli 2021 toiminnassa 10 metallimalmi- ja 26 teollisuusmineraalikaivosta. Metallimalmikaivoksista Outokumpu Oyj:n Kemin kromikaivos ja Terrafamen akkumetallikaivos Sotkamossa ovat pääosin kotimaisessa omistuksessa. Metallimalmirikasteita tuotiin Suomeen 2021 yhteensä 5 ja niitä vietiin noin 0,3 miljoonaa tonnia eli kaukana ollaan omavaraisuudesta. Suomesta ei juuri löydy pääomia. Ulkomaiset kaivosyhtiöt investoivat vuosittain noin 60 miljoonaa euroa riskirahaa malmitutkimuksiin ja esiintymien kehittämiseen.
Suomen Malmijalostus Oy (SMJ) hallinnoi Terrafamen omistusta. SMJ on Kaustiselle rakenteilla olevan litium-tuottajan Keliberin osaomistaja ja omistaa Itä-Lapissa Soklin esiintymän, jossa on fosfaattia ja harvinaisia maametalleja.
Uusi kaivoslaki on tulossa. Kunnan kaavoitus- ja päätäntävalta tuo epävarmuutta, kanta voi vaihtua neljän vuoden välein. Malminetsintäluvan jatkamisen suostumustarkastelu 10 vuoden tutkimusten jälkeen luo keinottelun paikan. Esiintymän tutkimusvaihe kestää vuosia ja löydöstä kaivokseen menee helposti yli 10 vuotta.
Kaivoslupaa varten vaaditaan yva, jossa ympäristövaikutukset pyritään ennakoimaan ja varautumaan niihin vahinkojen välttämiseksi. Kaivosluvan jälkeen tarkentuvat toiminta-, prosessi-, tuote- ja päästöseikat, joita tarvitaan vesitalous- ja ympäristöluvan hakemisessa. Siihen liittyen täytyy laatia viranomaisten hyväksyttäväksi päästöjen tarkkailuohjelma, jätehuolto- ja sulkemissuunnitelmat sekä asettaa vakuudet lopetus- ja jälkihoitotoimenpiteitä varten.
Kaivosteollisuudella on parannettavaa avoimuudessa ja menetelmissäkin. Ympäristöasioiden huomioinnin ja sidosryhmäyhteistyön erityisesti paikallisten toimijoiden kanssa on syytä olla ykkösprioriteetti jo malminetsintävaiheesta lähtien. Lupahakemusten valmistelu on tehtävä perusteellisesti.
Kirjoittaja on geologi.