Pääkirjoitus

Avohakkuiden kieltäminen on ajankohtaista vasta riittävien tutkimusten jälkeen

Avohakkuuta tehdään vuosittain 170 000 hehtaaria, josta vain 18 000 hehtaaria valtion metsissä.
Avohakkuuta tehdään vuosittain 170 000 hehtaaria, josta vain 18 000 hehtaaria valtion metsissä.
Kuva: Jouni Porsanger

Moni lappilainen on heristänyt nyrkkiä Metsähallituksen suuntaan, kun tuttu jahti-, retki-, marja- tai sienipaikka on muuttunut metsästä aukoksi. Päätehakkuulla on vain vähän ystäviä ja heistäkin valtaosa löytyy metsäammattilaisten joukoista. Tältä pohjalta ei olekaan ihme, että yli 50 000 suomalaista vaatii eduskuntaan edenneessä aloitteessa avohakkuiden kieltämistä valtion metsissä ja siirtymistä "jatkuvapeitteisten metsänkasvatuksen hakkuumenetelmiin". Niiden jäljiltä metsiin jäisi eri-ikäistä puuta, joista poistetaan osa kerrallaan. Vaatimuksen taustalla ovat muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpreace ja Birdlife Suomi.

Avohakkuukiellolle löytyy hyviä perusteluja. Se parantaisi luonnon monimuotoisuutta ja kansalaisten retkeilymahdollisuuksia. Nyrkin heiluttelu metsävaltion suuntaan vähenisi. Turistikin tykkäisi, kun metsät näyttäisivät metsiltä, eivätkä lentokentiltä. Ongelma on se, ettei asia ole näin mustavalkoinen.